.

Geeniterapialla lupaavia tuloksia Parkinsonin taudin hoidossa

2011-03-18T16:42:00.002+02:00

Syövän virushoidosta lupaavia tuloksia

2010-05-18T21:50:00.000+03:00

Suomessa aloitetusta kokeellisesta syövän virushoidosta on saatu hyviä tuloksia. Virushoito tehosi vähintään osittain mukana olleisiin potilaisiin.

Helsingin yliopiston ja biotekniikkayritys Oncos Therapeuticsin tutkimuksiin osallistui 15 levinnyttä syöpää sairastavaa ihmistä, joihin kemoterapiahoito ei tehonnut. Onkolyyttinen virushoito tehosi seitsemään potilaaseen, niin että kaksi heistä sai täydellisen vasteen ja viiden potilaan taudin eteneminen pysähtyi. Lisäksi yhteen potilaaseen hoito tehosi osittain.

Tutkimuksen mukaan hoito oli hyvin siedetty eikä se aiheuttanut vakavia sivuoireita. Yleisimmät sivuoireet olivat flunssan oireiden kaltaisia.

Onkolyyttiset virukset jakaantuvat syöpäsoluissa. Jakaantuessaan virukset tuhoavat syöpäsolut. Virukset vaikuttavat myös etäpesäkkeisiin, mutta eivät terveisiin soluihin.

Lisäksi virukset tehostavat ihmiskehon omaa immuniteettia syöpäkasvainta vastaan. Normaalisti elimistön immuunijärjestelmä tunnistaa syöpäsolut huonosti.

Oncos Therapeutics on uuden sukupolven syöpähoitoja kehittävä suomalainen biotekniikkayritys. Helsingin yliopiston ja Oncos Therapeuticsin tutkimustulokset onkolyyttisten virusten käyttöön perustuvasta kokeellisesta syövän hoito-ohjelmasta julkaistiin arvostetussa Cancer Research -lehdessä.

http://www.yle.fi/uutiset/terveys_ja_hyvinvointi/2010/05/syovan_virushoidosta_lupaavia_tuloksia_1691764.html

EMEA hylkäsi Arkin geenilääkkeen

2009-12-18T15:27:00.002+02:00

Tänään annetussa tiedotteessa brittiläis-suomalainen Ark Therapeutics kertoo EMEAn negatiivisestä päätöksestä koskien sen geeniterapiaan pohjautuvaa lääkettä. Päätöksen pohjalla ovat epäilyt koeasetelman vertailtavuudesta tavanomaista hoitoa ja geeniterapiaa saaneiden välillä. Lisäksi epäiltiin geeniterapian suurempia sivuvaikutuksia, varsinkin riskiä osittaisesta halvaantumisesta. Yritys aikoo vielä valittaa päätöksestä.

Päätös on kuitenkin merkittävä takaisku Ark Therapeuticsin jatkolle ja hankkeille kehittää muita geeniterapiaan perustuvia lääkkeitä. Päätös on heijastunut negatiivisesti yrityksen kurssiin, joka on saavuttanut kaikkien aikojen alimman tilansa. Yrityksen mahdollisuuksia uusia hoitokokeet pidetään huonoina.

Seuraava merkittävä geeniterapia-yritys, Amsterdam Molecular Therapeutics on ilmaissut aikeensa jättää hakemuksensa jouluun 2009 mennessä.

Lähteet:
http://www.iii.co.uk/investment/detail%3Fcode%3Dcotn:AKT.L&it%3Dle

Tutkijat paransivat tappavan aivosairauden geeniterapialla

2009-11-07T20:13:00.002+02:00

Ranskalaiset tutkijat ovat onnistuneet pysäyttämään tappavan aivosairauden etenemisen korjaamalla potilaiden kantaman geenivirheen. Tutkijat hehkuttavat onnistumista läpimurtona, joka antaa kaivatun piristysruiskeen geeniterapian kehittämiselle.

Potilaat sairastivat harvinaista adrenoleukodystrofiaa (ALD), jossa hermosoluja suojaavat myeliinitupet alkavat tuhoutua. Sen aiheuttaa virhe ALD-proteiinia koodaavassa geenissä.

ALD-proteiinia tarvitaan tiettyjen rasvahappojen pilkkomiseen, ja jos proteiini ei toimi kunnolla, rasvahapot kerääntyvät soluihin ja vaurioittavat myeliiniä.

Sairauden oireet alkavat usein jo neljävuotiaana ja ovat ilmeiset 6–8 vuoden iässä.

Ensin potilas alkaa menettää näkökykyään ja hänellä voi olla kouristuksia. Myöhemmin potilas kuuroutuu ja halvautuu, ja useimmat kuolevat ennen aikuisikää. Sairaus on noussut yleiseen tietouteen vuoden 1992 elokuvan Lorenzon öljy myötä. ALD periytyy X-kromosomin kautta, eli sitä tavataan vain pojilla.

Ranskalaisen INSERMin tutkijat onnistuivat korjaamaan kahden seitsemänvuotiaan potilaan geenivirheen siirtämällä oikean geenin heidän kantasoluihinsa virusvektorin avulla.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+paransivat+tappavan+aivosairauden+geeniterapialla/1135250571320

Geeniterapialla palautettu näkö

2009-09-17T14:27:00.001+03:00

Tutkijat ovat ensimmäisen kerran onnistuneet parantamaan värisokeuden geeniterapian avulla. Läpimurto antaa toivoa siitä, että sokeuden tietyt muodot voitaisiin parantaa samanlaisella menetelmällä.

Washingtonin yliopiston tutkimuksessa käytettiin oravasaimireita. Näiden lajien koiraiden tappisoluista puuttuu luontaisesti pigmentti, joiden avulla ne näkisivät vihreää tai punaista valoa.

Sen sijaan ne näkevät hyvin sinistä ja keltaista valoa.

Tutkijat siirsivät viruksen avulla kahteen koiraaseen, Daltoniin ja Samiin, geenin, joka tuottaa punaista ja vihreää aistivaa opsiini-pigmenttiä. Geeni oli peräisin ihmiseltä.

Lisäksi geeniä käsiteltiin siten, että se aktivoitui vain osassa tappisoluja; näin osa tappisoluista aisti edelleen sinistä ja keltaista.

Noin 20 viikon kuluttua apinoille tehdyt testit osoittivat, että niille oli kehittynyt täydellinen värinäkö.

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Tutkijat+paransivat+kaksi+apinaa+v%C3%A4risokeudesta/1135249392597

Researchers have used gene therapy to restore colour vision in two adult monkeys that have been unable to distinguish between red and green hues since birth — raising the hope of curing colour blindness and other visual disorders in humans.

"This is a truly amazing study," says András Komáromy, a vision researcher and veterinary ophthalmologist at the University of Pennsylvania in Philadelphia, who was not involved in the research. "If we can target gene expression specifically to cones [in humans] then this has a tremendous implication."

About 1 in 12 men lack either the red- or the green-sensitive photoreceptor proteins that are normally present in the colour-sensing cells, or cones, of the retina, and so have red–green colour blindness. A similar condition affects all male squirrel monkeys (Saimiri sciureus), which naturally see the world in just two tones. The colour blindness in the monkeys arises because full colour vision requires two versions of the opsin gene, which is carried on the X chromosome. One version codes for a red-detecting photoreceptor, the other for a green-detecting photoreceptor. As male monkeys have only one X chromosome, they carry only one version of the gene and are inevitably red–green colour blind. A similar deficiency accounts for the most common form of dichromatic color blindness in humans. Fewer female monkeys suffer from the condition as they have two X chromosomes, and often carry both versions of the opsin gene.

"Here is an animal that is a perfect model for the human condition," says Jay Neitz of the University of Washington in Seattle, a member of the team that carried out the experiment.
Computer test for colour blindnessThe monkeys were trained to touch a screen when they saw coloured patches.Neitz Laboratory

Neitz and his colleagues introduced the human form of the red-detecting opsin gene into a viral vector, and injected the virus behind the retina of two male squirrel monkeys — one named Dalton in honour of the British chemist, John Dalton, who was the first to describe his own colour blindness in 1794, and the other named Sam. The researchers then assessed the monkeys' ability to find coloured patches of dots on a background of grey dots by training them to touch coloured patches on a screen with their heads, and then rewarding them with grape juice. The test is a modified version of the standard 'Cambridge Colour Test' where people must identify numbers or other specific patterns in a field of coloured dots.
Colour coded

After 20 weeks, the monkeys' colour skills improved dramatically, indicating that Dalton and Sam had acquired the ability to see in three shades (see video). Both monkeys have retained this skill for more than two years with no apparent side effects, the researchers report in Nature1.

Adding the missing gene was sufficient to restore full colour vision without further rewiring of the brain even though the monkeys had been colour blind since birth. "There is this plasticity still in the brain and it is possible to treat cone defects with gene therapy," says Alexander Smith, a molecular biologist and vision researcher at University College London, who did not contribute to the study.

"It doesn't seem like new neural connections have to be formed," says Komáromy. "You can add an additional cone opsin pigment and the neural circuitry and visual pathways can deal with it."

Three human gene therapy trials are currently under way for loss of sight due to serious degeneration of the retina. These phase I safety studies injected a similar type of virus vector (but carrying a different gene) behind the retina as in the monkeys, and people treated have shown no serious adverse effects more than a year after, with some participants reporting marked improvements in vision2. These first human trials — which repair rods, a different type of photoreceptor cell — can be seen as a safety benchmark for any future treatment of cone diseases and colour blindness in humans, says Neitz.

"The biggest issue is that people who are colour blind have very good vision," Neitz says. "So before people are going to want to treat colour blindness you're going to want to ensure that this is completely safe, and that's going to take some work."

http://www.nature.com/news/2009/090916/full/news.2009.921.html

Arkin Cereprolle lupa käyttöön Suomessa

2009-05-16T00:31:00.001+03:00

"Authorities in Finland have granted the approval following requests by a neuro-surgeon, even though the drug is not yet approved for general use.
Drugs can be given on a named patient basis when patients are faced with a terminal diagnosis, and to allow the use of unapproved therapies after existing therapy has failed, Ark said."

Geenioterapia-professoreille palkinto

2009-04-30T19:57:00.001+03:00

Akatemiaprofessorit Kari Alitalo Helsingin yliopistosta ja Seppo Ylä-Herttuala Kuopion yliopistosta ovat saaneet 200 000 euron tiedepalkinnon. Kansainvälinen InBev-Baillet Latour Health -palkinto luovutettiin Brysselissä torstaina.

Professorit palkittiin uraauurtavasta tutkimuksestaan, jossa on selvitetty veri- ja imusuonten uudiskasvun ja ja niiden säätelyn sovellusmahdollisuuksia sydän- ja verisuonitautien sekä syövän hoidossa. Miehet ovat vuosien ajan tehneet tiivistä yhteystyötä.

Alitalo johtaa Suomen akatemian syövän biologian huippuyksikköä. Ylä-Herttuala johtaa akatemian sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen tutkimuksen huippuyksikköä.

Vuonna 1979 perustettu palkinto myönnetään tavallisesti yhdelle tutkijalle, mutta se voidaan poikkeuksellisesti jakaa kahden sellaisen tutkijan kesken, jotka ovat pitkän aikaa tehneet läheistä yhteistyötä.

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kahdelle+suomalaisprofessorille+200+000+euron+tiedepalkinto/1135245595930

Kystisen fibroosin geeniterapiaa

2009-04-21T09:12:00.001+03:00

"

Doctors have begun trials using gene therapy technology to treat patients for cystic fibrosis, the most widespread lethal inherited illness in Britain. The aim of the £33m project is to prevent infections destroying patients' lungs.

It is hoped safety trials, which began several weeks ago, will be completed by summer and that full-scale trials can begin by the end of next year.

Around 8,000 young people in the UK - including Fraser, the two-year-old son of prime minister Gordon Brown, are affected by cystic fibrosis.

Scientists discovered the gene that causes cystic fibrosis 20 years ago and since then have attempted to replace the faulty version in patients' bodies - but sufferers' own immune defences have blocked treatments.

However, scientists based at Edinburgh and Oxford universities, and at Imperial College London, financed by the Cystic Fibrosis Trust charity, have developed a treatment that has worked in animals and is now being given to patients. Rosie Barnes, head of the trust, said that if the trials were successful, the technique was likely to be taken up by US pharmaceutical company Genzyme and gene therapy, delivered in aerosol form, could start to extend patients' lives in less than a decade.

"We are not curing the condition," stressed scientist Dr Deborah Gill. "We will merely be halting the erosion of patients' lung function. That could add years and years to their lives, however."

http://www.guardian.co.uk/science/2009/apr/19/cystic-fybrosis-gene-therapy-treatment

Oncos, developing gene therapies wins Venture Cup

2009-04-08T15:08:00.000+03:00

Liikeideoiden syntymistä ja kehittämistä edistävän Venture Cupin suunnitelmavaiheen kilpailun on voittanut syöpähoitoja kaupallistava Oncos.

Oncos kaupallistaa parantumattomasti sairaiden syöpäpotilaiden hoitoon kehitettyjä onkolyyttisiä viruksia. Voitosta Oncos kuittaa 25 000 euroa palkintorahaa. Lisäksi yhtiö sai parhaan tutkimuslähtöisen liikeidan palkinnon 10 000 euroa.

Oncos on menestynyt Venture Cupissa aiemminkin. Yhtiö voitti myös joulukuussa kisan edellisen vaiheen eli liikeideakilpailun parhaan tutkimuslähtöisen liikeidean palkinnon sekä valikoitui yhdeksi viidestä sen vaiheen voittajasta.

Oncosin takaa löytyy muun muassa syöpätutkija Akseli Hemminki. Hemminki on tullut tunnetuksi syövän onkolyyttisten virushoitojen tutkimuksen pioneerina.

http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/article269813.ece

Gendicinen hyväksyminen Intiassa viipyy

2009-03-09T13:39:00.001+02:00

HUBEI PROVINCE, China -- Benda Pharmaceutical, Inc. ("Benda" or the "Company") (OTCBB: BPMA), a China-based pharmaceutical company producing traditional Chinese and conventional medicines, as well as Gendicine([R]), the world's first commercialized gene therapy medicine for the treatment of cancer, announced today that Gendicine([R]) has passed major milestones in its clinical trials in India and is expected to be approved for sale in India in 2008. This anticipated approval would mark Benda's entry into the $204 MM Indian oncology drug market, and would make Gendicine([R])available to treat cancer in the two most populous nations on the planet. The Indian market is just one of many in which Benda is seeking approval for Gendicine([R])and represents the first step in Benda's progressive globalization plan for the drug.
Related Results

* Cloud Computing Also Hit by IT-Spending Cutbacks
* Short Term Energy Monitoring: A Road To Long Term Energy Savings?
* NCS-Omnicare: The New Landscape For M&A
* Ohio's Health House Provides Asthma-Free Indoor Living
* Agistix's On-Demand Solution Gives Maxim Centralized Logistics Control

Benda Mitigates Risk, Leverages Established Distribution System through Joint Venture

In May 2007, Benda subsidiary SiBiono entered into a joint venture with a leading Indian pharmaceutical firm (name releasable upon drug approval) to launch Gendicine([R]) in the Indian market. Per the terms of the agreement, SiBiono has licensed Gendicine([R]) to its Indian partner and has assisted it in the initiation of clinical trials. The Indian partner is responsible for completing the clinical trials and seeking approval from the Indian Food and Drug Administration; Benda expects both to occur in 2008. The Indian partner bears all expenses incurred during the process. Upon drug approval, the Indian partner will purchase Gendicine([R]) directly from SiBiono at the prevailing market price and utilize its established distribution system to introduce Gendicine([R]) to the Indian market.

The market price (price to pharmaceutical distributors) is currently approximately $237 per vial and the typical treatment process requires 16 - 24 vials per patient, depending on the patient's specific situation.

"We are confident that Gendicine([R]) will be approved and available for sale in India in 2008. The anticipated success in India would not only substantially add to Benda's top line and bottom line growth, but it could also pave the way for Gendicine([R])'s entry into other important foreign markets. Each new market entrance requires adherence to that country's regulatory requirements and approval process, but prior countries' endorsements could have a positive impact during the application process," commented Mr. Yiqing Wan, Benda chairman and CEO. "We are executing our staged, strategic plan to bring Gendicine([R])to the world, one key country at a time."

Indian $204 MM Oncology Drug Market

After China, India is the second most populous country in the world with over 1.12 billion people (Source: India's National Commission on Population). As reported by IRIS News Digest, the Indian domestic oncology drug market exceeded $204 MM in 2006 and is expected to grow at 22% annually over the next 10 years. According to The Hindu, India's national newspaper, there are 700,000 new cancer cases each year in India, of which almost 230,000 are tobacco-related and occur in the head and neck region. Gendicine([R]) has already been approved to treat head and neck cancer in China; in clinical trials in China for 135 patients affected by head and neck tumors, 64% had their tumors eliminated after one month of Gendicine([R]) treatment, marking a 340% increase in efficacy relative to traditional treatments.

About Benda Pharmaceutical, Inc.

Benda Pharmaceutical, Inc. (www.bendapharma.com), a China-based pharmaceutical company, is a pure play on explosive Chinese pharmaceutical spending and the global search for a cancer cure. Benda produces traditional Chinese and conventional medicines, as well as Gendicine([R]), the world's first commercialized gene therapy medicine for the treatment of cancer.

http://findarticles.com/p/articles/mi_m0EIN/is_2007_Nov_14/ai_n27446472#

Ark saanut luvan myydä Cereproa valikoiduille potilaille Ranskassa

2009-02-16T10:59:00.000+02:00

"Authorities in France have requested that the brain cancer drug be made available on a so-called named patient basis, the company said on Monday.
The development is significant because Cerepro is a new type of gene medicine and because its mode of action is so novel it means that authorities are typically cautious when allowing it to be used in patients."

Geeniterapian tulokset vaikuttavat edelleen hyville

2009-02-02T14:06:00.000+02:00

Gene Therapy Cures Form of 'Bubble Boy Disease'

By THE ASSOCIATED PRESS

Published: January 28, 2009

NY Times

Filed at 6:06 p.m. ET

NEW YORK (AP) -- Gene therapy seems to have cured eight of 10 children who had potentially fatal ''bubble boy disease,'' according to a study that followed their progress for about four years after treatment. The eight patients were no longer on medication for the rare disease, which cripples the body's defenses against infection. The successful treatment is reported in Thursday's issue of the New England Journal of Medicine and offers hope for treating other diseases with a gene therapy approach.

Bubble boy disease is formally called severe combined immunodeficiency, or SCID. This genetic disorder is diagnosed in about 40 to 100 babies each year in the United States. The nickname comes from the experience of a Houston boy, David Vetter, who became famous for living behind plastic barriers to protect him from germs. He died in 1984 at age 12.

He had the most common form of SCID. Recent studies found that gene therapy produced impressive results for that form of the disease, but also carried a risk of leukemia.

The new study involved a different, less common form of SCID -- and one that holds a key position in medical history. In 1990 it became the first illness to be treated by gene therapy, according to the U.S. government. Two Ohio girls improved but continued to take medication.

This form of SCID arises in babies with a genetic defect that leaves them deficient of an enzyme called adenosine deaminase. Patients can be treated with twice-weekly shots of the enzyme or a bone marrow transplant, but the medicine is expensive and marrow transplants don't always work.

Gene therapy for the new study was performed in Italy and Israel. Researchers removed marrow cells from the patients, equipped the cells with working copies of the gene for the enzyme, and injected the cells back into the patients. In most cases, that was done before age 2.

The journal article reports the outcome two to eight years later, with an average of four years. All 10 patients were still alive, but two needed further treatment. None showed signs of leukemia or other health problems from the therapy, the researchers said.

Dr. Donald Kohn, a SCID expert at Childrens Hospital Los Angeles and the University of Southern California, said scientists are trying to understand why gene therapy produces a leukemia risk with the most common form of SCID but not the enzyme-related form.

The new findings are good news for the idea of using gene therapy to treat some other blood cell disorders, including sickle cell disease, said Kohn, who didn't participate in the new study.

Hemminki kertoo onkolyyttisestä geeniterapiasta

2009-01-12T13:04:00.002+02:00

Suomessa on aloitettu kokeelliset hoidot syöpäsoluja tappavilla onkolyyttisillä viruksilla. Kiinassa on ensimmäinen tällainen virus saanut jo myyntiluvan, kertoi tutkijaprofessori Akseli Hemminki Tieteen päivillä Helsingissä perjantaina.

Tämän uuden hoitomuodon etu on siinä, että nämä onkolyyttiset virukset pystyvät jakautumaan syöpäsoluissa ja tappamaan ne. Verenkierron mukana ne voivat kulkeutua muihin syöpäsoluihin.

– Sen sijaan onkolyyttiset virukset eivät jakaudu terveissä soluissa, Hemminki täsmensi.

Syöpäsolujen tappaminen sinänsä ei hänen mukaansa ole vaikeaa, mutta haasteita on vielä geeninsiirron puolella, eli miten siirto saataisiin mahdollisimman tehokkaaksi.

Parhaillaan tutkijoiden erityishuomion kohteena ovat siis jakaantumiskykyiset virukset, varsinkin adenovirukset.

– Hoidon tehoa voidaan vielä tehostaa aseistamalla virukset erilaisilla hoitomolekyyleillä.

Geeniterapiasta voi Hemmingin mukaan kehittyä varteenotettava hoitomuoto moniin sellaisiin sairauksiin, joihin nykyiset hoidot eivät tepsi. Hän kuitenkin muistutti, että lähestymistapa on vielä kokeellinen, ja ensimmäiset geeniterapiavalmisteet ovat vasta tulossa markkinoille.

– Kulunee vielä vuosikymmen ennen kuin geeniterapia on laajamittaisessa rutiinikäytössä, Hemminki painotti.

http://www.ita-savo.fi/Uutiset/8782086.html

Arkin Cerepro siirtynyt eteenpäin hyväksynnässä

2009-01-06T14:39:00.001+02:00

Ark Therapeutics said on Tuesday that European officials have agreed to accept its brain cancer drug Cerepro for submission.
The agreement is significant because it is one of the first gene-based drugs to be cleared for approval worldwide.
"We're hoping this will be a huge breakthrough in pharmaceutical medicine," said Chief Executive Nigel Parker.
"It's a significant development for us and the whole biotech sector," Parker said.
Analyst Samir Devani at Nomura Code said the agreement means all the components of the submission are acceptable for a review and reiterated his "buy" rating and fair value range of 130 pence to 140 pence.
However, analyst Paul Cuddon at KBC said he did not believe the application would be approved and reiterated his "sell" rating and 20 pence target price.
At 0914 GMT, Ark shares were up 7.5 percent at 43 pence.
Ark first applied for approval in 2005 on the back of mid-stage trial results, but was asked by regulators to perform a large-scale trial.
U.S. based Introgen submitted its Advexin gene-based therapy for head and neck cancer for approval in Europe and the United States in July last year.
So-called gene-based therapies differ from gene therapies in that they only have a temporary effect on the patient's genes.

Seppo Ylä-Herttualalle Äyräpää-palkinto

2009-01-02T11:00:00.001+02:00

Lääkäriseura Duodecim palkitsee tänä vuonna geeniterapian kehittäjän Matti Äyräpään palkinnolla.

Akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan saama palkinto on arvoltaan 20 000 euroa.

Ylä-Herttualan johdolla tehtiin vuonna 1995 ensimmäinen geeninsiirto Pohjoismaissa ihmisen pahanlaatuiseen aivokasvaimeen. Hänen aivokasvaimen hoitoon kehittämästään geenihoitovalmisteesta saattaa tulla ensimmäinen länsimainen syövän geenihoitolääke.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200901028852533_uu.shtml

Akseli Hemminki City-lehdessä

2008-11-08T21:36:00.000+02:00

Akseli Hemminki

Lääketieteen supermies taistelee syöpää vastaan.

Suomalainen basisti Akseli Hemminki, 35, aikoo selättää syövän. Basson soiton lisäksi Hemmingillä ei ole juuri vapaa-aikaa, sillä Suomen nuorin lääketieteen professori kehittää jatkuvasti uusia radikaaleja hoitoja syöpään. Mutta miksi ne eivät kelpaa perinteisen tyylin edustajille?

Biomedicumin aulassa parveilee kaljuuntuvia, kumararyhtisiä miehiä, jotka puhuvat hiljaisilla äänillä varpaitaan tuijotellen. Lääketieteen nuori lupaus on varmaankin yksi heistä. Ovatko kaikki nerot nörttejä?

Mutta miksi minua lähestyy tuo pitkätukkainen, hyvävartaloinen, rokkitähden näköinen jätkä?

"En mä kovin mielelläni tätä lääkärintakkia pidä", Akseli Hemminki esittäytyy.

Akseli Hemminki kehittää lääkkeitä syöpiin, joita muut eivät osaa parantaa. 35-vuotias professori on tänä vuonna aloittanut hoidot, joiden ansiosta kuolemantuomion saaneilla potilailla on vielä yksi mahdollisuus. Hoidot ovat samalla ihmiskoe uusille lääkkeille. Onko kyseessä suuruudenhullu tiedemies vai oikeinymmärretty nero?

http://www.city.fi/artikkeli/Akseli+Hemminki/2823/

Suomesta ei löydy rahaa onkolyyttisten adenovirusten kliiniseen tutkimiseen

2008-09-19T13:44:00.001+03:00

"Suomesta ei löydy rahaa onkolyyttisten adenovirusten kliiniseen tutkimiseen
18.09.2008

Geenihoitojen antaminen on verrattain halpaa, mutta niiden kliininen tutkiminen on akateemisille tutkimusryhmille kestämättömän kallista. EU-direktiivi asettaa lääketehtaiden ja akateemisten tutkimusryhmien tutkimukset samojen vaatimusten alaisiksi.

Syöpäbiologian professori Akseli Hemmingin työryhmällä ei ole esitellä kliinisten tutkimusten tuloksia, sillä työryhmällä ei ole rahaa niiden tekemiseen. Työryhmä ei ole millään tapaa poikkeuksellisen kurjassa asemassa, vaan akateemisten lääkekehittäjien ahdinko on kansainvälinen: pienten potilasryhmien hoitoon käytettävä geeniterapia on verrattain halpaa toteuttaa, mutta kallista tutkia.

Kliiniset kokeet uusilla molekyyleillä ovat käytännössä akateemisten työryhmien ulottumattomissa. Tämä johtuu siitä, että kliinisissä lääketutkimuksissa käytettävien molekyylien valmistukselle asetettujen laatuvaatimusten täyttäminen on erittäin kallista.

Lääkejättien tuhansia potilaita kattavat ja akateemiset muutamia kymmeniä potilaita koskevat kliiniset tutkimukset asetettiin samojen vaatimusten alaisiksi keväällä 2004 EU-direktiivillä. Niiden tulee noudattaa GMP-vaatimuksia (good manufacturing practices), jotka muodostuvat käytännössä vuosittain täydennettävän listan asioista, jotka kliinisten tutkimusten lääketuotannon tulee täyttää.

– GMP-vaatimukset ovat asianmukaisia silloin, kun hoidetaan hyväkuntoisia potilaita tai tutkitaan myyntiin menevää lääkettä. Jos kyseessä on faasin I tutkimus kymmenellä vakavasti sairaalla potilaalla, FDA:n omaksuman kannan mukaan hoidon siedettävyyden ja sivuvaikutuksien todentamiseen ei tarvita GMP-laatutasoa. Meillä virustuotanto täyttää GMP-listan ne kohdat, joita itse pidän relevantteina hoitojen kannalta, Akseli Hemminki sanoo.

Pelkkä virusten tekeminen on edullista

Onkolyyttisten adenovirusten valmistaminen Helsingin yliopistossa on niin edullista, että ne voidaan tarjota potilaille ilmaiseksi. Hemminki työryhmineen on hoitanut yksityisessä syöpäsairaala Docrateksessa syksystä 2007 lähtien 60:tä potilasta, joilla on pitkälle edennyt syöpä. Yhteistyö yliopiston ja HUS:n kanssa on Hemmingin mukaan tiivistä.

Jos potilaita ei hoidettaisi kokeellisella menetelmällä, vaan he osallistuisivat kliiniseen lääkeainekokeeseen, onkolyyttisten adenovirusten testaaminen EU:n kliinisistä lääketutkimuksista antaman säädöksen mukaisesti maksaisi viimevuotisen hintapyynnön mukaan noin 1 700 000 euroa erää kohden.

– Kymmenen potilaan hoitoon käytettävän onkolyyttisen adenoviruserän tutkiminen maksaisi siten vähintään 170 000 euroa per potilas.

Kokonaishinta pysyy käytännössä samana, vaikka onkolyyttisiä adenoviruksia tuotettaisiin 10 000 potilaan hoitamiseen tarvittava määrä.

– Siten GMP-vaatimusten mukainen virustuotanto on itse asiassa halpaa silloin kun sitä tehdään suurissa erissä, mutta kallista kun se tehdään pienelle määrälle potilaita. Joka tapauksessa yksikin erä maksaa paljon enemmän kuin mihin akateemisella ryhmällä on mahdollisuuksia, Hemminki toteaa.

Kliinisistä kokeista annettu EU-direktiivi on tehty lääketeollisuutta silmällä pitäen, ja se pyrkii parantamaan potilasturvallisuutta tuhansia potilaita käsittävissä myyntilupaan tähtäävissä tutkimuksissa. Potilasturvallisuutta edistävän direktiivin varjopuoli on kuitenkin juuri siinä, että se asettaa kokeelliset lääkehoidot saman suurennuslasin alle lääkejättien blockbuster-molekyylien tutkimusten kanssa.

Kliinisten tutkimusten puute ei estä hoitoa

Kliiniset tutkimukset eivät ole potilaiden hoidon edellytys. Kokeellisia hoitomenetelmiä voi käyttää, mikäli potilas ei enää hyödy tavanomaisista menetelmistä ja lääkkeistä. Hemmingin mukaan tällaisessa tilanteessa lääkärin velvollisuus on hoitaa potilaita kokeellisilla menetelmillä, jos kliinisiä tutkimuksia ei ole tarjolla.

– Jokainen havaitsemamme edistysaskel lisää kliinisten kokeiden tarvetta. Edistysaskelia on useita, sillä virukset toimivat ihmeenkin hyvin, Hemminki sanoo.

Kliinisissä tutkimuksissa olisi varmistettava havainto, jonka mukaan 60 potilaan yhteensä yli 100 hoitokerrasta noin 54 prosenttia on johtanut merkittävään muutokseen potilaan syövässä. Hemminki sanoo, että merkittävä muutos tarkoittaa tällöin syövän etenemisen pysähtymistä, syövän pienenemistä tai häviämistä.

– Yleensä näin on käynyt valitettavasti vain joksikin aikaa. Muutamalla potilaalla tauti on tosin pysynyt poissa ihan hoitojen alusta asti.

Hemmingin mukaan virusten kehitys etenee tällä hetkellä erittäin nopeasti sen ansiosta, että niitä kokeillaan potilaissa. Vajaan vuoden jälkeen tutkimusryhmällä on käytössään kolmas virussukupolvi.

Edistysaskeleet eivät poista kliinisten tutkimusten välttämättömyyttä. Docrateksessa voidaan antaa kokeellista geeniterapiaa korkeintaan 200 potilaalle vuodessa.

Hemminki on luottavainen siihen, että kliiniset tutkimukset rahoittava yhteistyökumppani löytyy pian, mutta tuskin Suomesta.

– Kaikki suomalaiset tahot kyllä tietävät mitä teemme, mutta intoa rahoitukseen ei ole. Todennäköisesti rahoittaja löytyy joko Yhdysvalloista tai Kiinasta. Kun populaatio on 1,3 miljardia, mielenkiinto edulliseen syöpähoitoon on suurta.

Geeniterapiasta tulossa luvanvaraista

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, joka tulee tekemään geeni- ja soluterapiavalmisteiden tuotannosta luvanvaraista. STM:n hallitusneuvos Pekka Järvinen sanoo, että esitys on eduskunnan käsittelyssä vielä tämän vuoden aikana.

On kuitenkin liian aikaista arvioida, mitä vaikutuksia lakimuutoksella on esimerkiksi Akseli Hemmingin tutkimusryhmän mahdollisuuteen hoitaa syöpäpotilaita onkolyyttisillä adenoviruksilla.

– On olemassa riski, että valmistukseen asetetaan liian tiukat rajat ja valmistuksessa vaaditaan liian täydellistä GMP-vaatimustasoa. Silloin hoidot loppuisivat, Akseli Hemminki sanoo.

Pekka Järvisen mukaan lakiesityksellä ei haluta estää kokeellisten hoitojen antamista.

– On selvää, että tehtäessä lääkkeitä teollisesti suurille ihmisjoukoille, kriteereiden tulee olla tiukemmat kuin pienten potilasryhmien kokeellisten lääkkeiden kehityksessä. Etsimme tasapainoa näiden välillä, Järvinen sanoo.

Jollain tapaa tasapaino on löydettävä. Sen määrää EU:n asetus pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävistä lääkkeistä. Asetus jättää paljon kansallista liikkumavaraa. Lupa valmistukseen on saatava kansalliselta viranomaiselta ja valmisteiden tuotannossa on noudatettava EU:n säätämiä laatuvaatimuksia.

Tuleva lakikaan ei ota suoraan kantaa siihen, missä määrin geeni- ja soluterapiavalmisteiden tuotanto noudattaa lääkkeiden GMP-vaatimuksia. Vaatimustason määrittäminen jää Lääkelaitoksen tehtäväksi. Lääkelaitoksen osastopäällikkö, professori Jussi Holmalahti toteaa, ettei hän voi arvioida Lääkelaitoksen linjauksia ennen lakitekstin valmistumista.

– Sen verran voi todeta, että emme tahdo ajaa alas mitään. Laki antaa meille suuntaviivat. Meidän harkittavaksemme jää esimerkiksi se, miten potilaan riskit vaikuttavat valmistukselle asetettaviin vaatimuksiin, Holmalahti sanoo.

Lue lisää perjantaina 19.9.2008 ilmestyvästä Lääkärilehdestä.

Juha-Pekka Honkanen
"

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=6240/news_db=web_lehti2006/type=1/ref=rss

Experimental Therapy May Lead To Macular Degeneration

2008-09-01T17:09:00.001+03:00

Having discovered a genetic trigger for age-related macular degeneration, the leading cause of vision loss in people over 50, researchers report that an experimental state-of-the-art therapy for treating eye disease could adversely affect the vision of some patients with the "wrong" genetic makeup.

In the August 28 online issue of the New England Journal of Medicine, a multi-institutional team, including an interdisciplinary contingent from Johns Hopkins, reports that a mutation in toll-like receptor 3 (TLR3), a protein known to help cells fight some types of infection, is associated with protection from geographic atrophy. Geographic atrophy, also known as the "dry" form of macular degeneration, is the progressive shriveling of retinal cells in the central part of the tissue called the macula where cell loss equates to irreversible vision loss.

The new study implies that there could, in fact, be adverse consequences in some individuals who undergo a new treatment using a method called RNA interference to silence genes in the wet form of age-related macular degeneration (AMD), where growth of abnormal blood vessels causes vision loss.

RNA interference (RNAi) can be used in some cases to turn off disease-causing genes. Human trials using RNAi therapy already are under way for a host of diseases, including AMD. In theory, turning off a disease gene is a good idea, but it may not be good for everyone because everyone differs in their genetic makeup, cautions Nicholas Katsanis Ph.D., an associate professor of ophthalmology, molecular biology and genetics and member of the Institute of Genetic Medicine at the Johns Hopkins School of Medicine.

"The problem is that if you happen to be an individual who has the 'wrong' genetic code in TLR3, you might inadvertently trigger a detrimental effect in your retina," he explains. "You might cure the individual of one thing and increase their risk in something else." In this case, it's possible to cure the wet form of AMD but at the same time increase risk for the other form.

"This discovery has significant implications for diagnosing the dry form of (AMD), which is the most prevalent form, affecting more than 8 million Americans," says Kang Zhang, M.D., Ph.D., a professor of ophthalmology and human genetics and member of the Shiley Eye Center at the University of California San Diego. "It also allows us to develop new drugs to treat the dry form of AMD, for which there currently is no treatment."

In the current report, the team describes experiments on mouse and human genes showing that the activity of your TLR3 can determine whether or not you're afforded a degree of protection from geographic atrophy. TLR3 is activated in response to viral infection; it causes infected cells to die. Based on one's genetic code, some people have more active TLR3 while others, less active.

"What TLR3 does in the case of infection is sacrifice an infected cell to protect the neighborhood," Zhang explains.

Biologically well-intentioned though the sacrifice may be, it can lead to blindness.

Based on previous reports hinting to TLR3 involvement in macular degeneration, Katsanis, Zhang and colleagues first set out to determine whether that link was real.

By analyzing the DNA of patients in a case-control study, the researchers not only verified previously published reports indicating an association between TLR3 and macular degeneration, but also went on to show a specific association between one "fairly common" variant of TLR3 and geographic atrophy. They found that people with specific chemical difference in the TLR3 protein were less likely to have geographic atrophy.

To test the assumption that the chemical difference rendered TLR3 less active, the researchers next used cells from human eyes containing either a "normal" or variant version of TLR3. To activate TLR3, they infected these cells with fake RNA mimicking genetic material common to many viruses, and measured how many cells died. Fifty percent fewer cells with the variant version of TLR3 died compared to cells containing the normal version, leading the researchers to conclude that the variant version of TLR3 must be less active and therefore kills fewer cells.

Finally, to be sure that differences in TLR3 activity cause similar differences in cell death in whole eyes (and not just isolated eye cells), they teamed up with the team of Jayakrishna Ambati, M.D., a professor of physiology, ophthalmology and visual sciences at University of Kentucky and injected RNA into mice, one set of which was genetically engineered to have no TLR3. Two weeks later, researchers examined their eyes and found that those mice with TLR3 exhibited 61 percent more dead eye cells than mice without TLR3, further indicating that TLR3 activity triggers cells to die, which in turn can lead to geographic atrophy.

"You and me, we have a good 20 to 30 percent chance of getting macular degeneration," Katsanis says. "So when the time comes for us to start thinking about intervention, we might want to get genotyped first, and then decide what kind of therapeutic paradigm might be most appropriate for us."

The researchers envision a day when vaccines might protect us from the viruses that trigger the pathways that are inappropriately activated or repressed in models of macular degeneration: "If we can figure out which viruses might be acting as triggers, we might be able to find a way to combat them. This would be a far more effective therapy, in my view, than trying to design a gene therapy approach," says Zhang.

The TLR3 discovery bolsters a growing body of research that illustrates how genetic information stratifies individuals for responses to particular therapies; it is the first involving the retina.

"Clearly, the statement that we're not all the same is not exactly novel, and yet, I'm still struck by how homogenized people become when it comes to clinical trials," Katsanis says. "It baffles me, frankly."

The research was funded by the National Institutes of Health, the Foundation Fighting Blindness and the Macula Vision Research Foundation, Veterans Affairs Merit Award, the Ruth and Milton Steinbach Fund, Research to Prevent Blindness, Burroughs Wellcome Fund, Clinical Scientist Award in Translational Research, and the American Health Assistance Foundation.

Other participating researchers are from Johns Hopkins University, University of California San Diego, Sichuan Academy of Medical Sciences and Sichuan Provincial People's Hospital, Chengdu, China, University of Utah School of Medicine, Oregon Health & Science University, University of Kentucky, Greater Baltimore Medical Center, Keck School of Medicine of the University of Southern California, and Rockefeller University.

Johns Hopkins Medicine
901 S Bond St., Ste. 550
Baltimore, MD 21231
United States
http://www.hopkinsmedicine.org

http://www.medicalnewstoday.com/articles/119634.php

Geenidopingia Kiinasta?

2008-08-25T14:02:00.000+03:00

"A German television report on the availability of gene doping in China, which aired just a few days before the Olympics, stunned anti-doping experts. In the documentary by ARD television, a reporter posing as an American swimming coach met with a doctor who is the head of the gene-therapy department of an unnamed Chinese hospital. The hidden-camera report shows the Chinese doctor, with his face blurred, offering gene-therapy treatment to the undercover reporter in return for $24,000. The reporter tells the doctor he's seeking stem-cell treatment for one of his swimmers. "Yes. We have no experience with athletes here, but the treatment is safe and we can help you," the doctor replies (his answer was translated by the news program). "It strengthens lung function and stem cells go into the bloodstream and reach the organs. It takes two weeks. I recommend four intravenous injections—40 million stem cells or double that, the more the better. We also use human growth hormones, but you have to be careful because they are on the doping list," the Chinese doctor says. Friedmann, who was interviewed by the German TV crew for the report, says he wasn't surprised by the discovery. "I don't know how it was arranged, or what level of hospital this was, but it supports the idea that the world of athletics is very aware of gene doping and already pursuing it," the scientist says.

In another case dating back two years, a German trainer named Thomas Springsteen was allegedly found to be looking on the Internet for a source of material for a sophisticated genetic procedure. According to Friedmann, Springsteen was apparently attempting to get Repoxygen, a virus containing a gene that, when put into tissue, can in principle increase the level of erythropoietin (EPO), a hormone that activates bone marrow to produce more red blood cells. EPO is well known to many because it has been used as a performance enhancer by cyclists and other endurance athletes."

http://www.newsweek.com/id/151988

Geeniterapia ei ottanut tulta alle Kiinassa

2008-08-18T15:21:00.000+03:00

Benda Pharmaceutical’s [OTCBB: BPMA] flagship drug, the gene-therapy cancer drug Gendicine, reported a disappointing 47% drop to $.8 million (see story). The drug is loved by the media, but it hasn’t developed the same enthusiasm in the China medical establishment. Fortunately for Benda, its TCM and conventional drug business was strong enough to take Q2 revenues 40% higher to $7.3 million. That left the company with a net loss of $1.8 million for the quarter, a significant improvement over the $8.8 million that Benda lost in the year-earlier quarter. Benda now faces a $7.4 million payment for its purchase of a 60% share of SiBiono, the company that developed Gendicine. Benda paid a combination of cash and 2.2 million shares of stock and guaranteed that the Benda shares would have a price of at least $3.60 within one year. The year was up in April of 2008, and Benda, which has a price of 22 cents per share, must buy the stock for $3.60. Unfortunately, Benda has just $1 million in cash.

http://www.chinabiotoday.com/articles/20080815_1

Huolia geeniterapian käytöstä olympialaisissa

2008-08-11T14:48:00.001+03:00

baltimoresun.com
Chasing Cheaters
Olympic officials, already waging a battle against athletes' use of performance- enhancing drugs, now worry about a new trend: gene doping

By David Kohn

Sun reporter

August 10, 2008

Over the past few weeks, even before the torch was lit, dozens of athletes from around the world have tested positive for banned drugs and have been barred from the Beijing Olympics.

Sports officials say this shows their new anti-drug attack is working. "The gap between regulators and cheaters has narrowed, and it will continue to narrow," says David Howman, director of the World Anti-Doping Agency (WADA), the international organization that oversees drug testing for the Olympics.

WADA and the International Olympic Committee will perform more than 4,500 doping tests during the Olympics, almost 1,000 more than four years ago. TheIOC'sBeijing lab operates around the clock with 180 scientists and staffers. It has added two new tests for human growth hormone and erythropoietin, two previously undetectable drugs that by most accounts have been widely used by elite athletes.

Still, that may not be enough.

Many knowledgeable observers say that cheating remains rampant, and that athletes, coaches, and trainers - as well as the doctors and scientists they work with - have found new ways to outmaneuver existing tests, and have developed new doping technologies for which no tests exist. The competition in Beijing, they say, will feature hundreds, perhaps thousands, of athletes who have eluded WADA's chemical dragnet.

"They're ostriches, hiding their heads in the sand," Dr. Mauro Di Pasquale says of WADA and other agencies that oversee testing. A Toronto sports medicine specialist who has decades of experience working with elite athletes, he estimates that more than a third of the 11,000 Olympians in Beijing have used a banned substance in the year or so leading up to the Olympics.

He and others say that many key tests have severe limitations. Take, for instance, the test for human growth hormone (HGH): It can only detect the substance in the 24 to 48 hours after the drug is injected. To avoid a positive test, an athlete simply has to stop injections a few days before being tested. That interruption would almost certainly not affect performance because the benefits of HGH, which appears to increase muscle mass and strength, can last for weeks or months. (Athletes can be tested randomly, but these tests are infrequent; in any case, observers say, it is relatively easy to avoid these tests by not answering calls or "going out of town.")

Timing is key, says nutrition and training expert Victor Conte: He says athletes generally use performance-enhancers months before competition. "These are training drugs," says Conte, who in 2005 pleaded guilty to conspiracy to distribute steroids as part of the BALCO scandal. "You use them in the offseason, to train better. In-competition, tests are worthless. These athletes aren't dumb."

The tests themselves may also make errors. A recent study by scientists at the Copenhagen Muscle Research Center found that the test for synthetic erythropoietin has a high false negative rate; in other words, it lets lots of cheaters through. Known as EPO, erythropoietin is a go-to enhancer for endurance athletes such as long-distance runners and swimmers. It increases red blood cells, making more oxygen available to muscles.

Another loophole: Although WADA and its allies test for many steroids such as nandrolone and stanozolol, experts say it is not difficult for a reasonably competent chemist to develop slightly altered "designer" versions. Such compounds have the same effects as the recognized drugs - increased strength and muscle growth - but are invisible to the tests.

"It's really not that complicated to develop a new steroid," says William Llewellyn, a chemist who is the author of Anabolics, a steroids encyclopedia used by doctors and athletes. He talks regularly with athletes, trainers and coaches, and says it is still possible for athletes in Beijing to evade tests by using designer steroids.

Authorities "absolutely have not closed it down," he says.

Another potential trick: Athletes may be able to avoid positive tests by taking a cocktail made up of low doses of several drugs, including steroids, growth hormone and EPO, as well as other substances and hormones.

Then there are the drugs that are not yet banned. According to several people familiar with doping trends, many athletes are using Viagra, as both a training aid and a performance-booster during competition. The drug works via the same mechanism by which it improves erections: It brings more blood to muscles, says John Romano, senior editor of Muscle Development, a Web site devoted to training and performance enhancement.

Howman says WADA knows about Viagra, and is studying it. The agency may ban it in the future, he says.

The latest enhancement trend is gene doping. This approach involves injecting the body with a gene that triggers growth in specific tissues such as muscle. Because the muscle increase isn't produced by a foreign substance, but by the body's own genetic instructions, it could be very difficult to detect in a test.

So far, research on gene doping has only occurred in animals. But the results have been astonishing. "You can get enormous growth," says Se-Jin Lee, a Johns Hopkins University molecular biologist who discovered the muscle-building gene pathway a decade ago.

In recent tests, he's found that with just two injections over two weeks, he can increase muscle mass in mice by 60 percent. This effect occurs with no training at all.

He says it wouldn't be difficult to try the approach on humans. "Any small lab out there, even an individual who knows what they're doing, could do this. The technology is relatively straightforward," he says. The estimated cost of such an operation: between $20,000 and $50,000.

For an athlete with the opportunity to earn millions, that is a relatively small amount. And this, many observers say, is the crux of the issue: In the end, the battle between cheaters and testers comes down to money. WADA's research budget is about $6 million a year, probably a good bit less than what the other side spends.

"The bad guys probably have a lot more money to pursue their illicit work than we have to pursue our legitimate work," says Theodore Friedmann, a gene doping expert at the University of California, San Diego. "But it's a noble battle."

Lee emphasizes that he has no plans to use his technique on humans, and thinks that doing so would be "nuts," given that the treatment has never been tested in people for either safety or effectiveness.

But others may be more audacious. Romano and Di Pasquale say they've heard of several elite athletes who have undergone gene doping treatment, and many observers expect the practice to become widespread. "All the fervor over steroids and HGH will be passe by the next Olympics," says Romano. "Gene doping will take over."

WADA agrees. For several years, the agency has been working on tests for gene doping. "Athletes and trainers are all aware of this technology," says Friedmann, who directs the agency's gene therapy research program. "The sporting world is following this at a very high level."

Even so, Friedmann is confident. "There's always a clue," he says. "All of these methods have molecular signatures that we will be able to detect."

Beyond genes, another booster looms: stem cells. Researchers around the world are growing these malleable cells into all sorts of tissue, from muscle to nerve to bone. In theory, stem cells could be used to augment an athlete in ways similar to gene therapy. Most scientists say stem cell technology isn't yet advanced enough for athletic use. But last month, German journalists released a documentary showing a Chinese doctor offering to inject stem cells into a swimmer for $24,000.

Was the doctor making a legitimate offer? "There's no way to know," says Friedmann, "but nothing would surprise me."

Di Pasquale, who favors testing, says authorities will always lag behind cheaters. "If the demand is there, you'll always be able to get it. It's just like cocaine and heroin. It will never be under control. WADA will be behind every time."

http://www.baltimoresun.com/news/opinion/ideas/bal-id.doping10aug10,0,6737899,print.story

Arvioita Arkin faasi III tuloksista

2008-08-04T09:37:00.000+03:00

Ark gains on hopes for cancer drug

By Alistair Dawber
Thursday, 31 July 2008

Ark Therapeutics, the gene therapy group, gave the beleaguered UK biotech industry a shot in the arm yesterday when it said that the third phase trial of its brain cancer treatment, Cerepro, has shown good initial results and that it now expects to be able to market the drug by next year.

The company's shares rocketed on the news closing the day up 69 per cent at 80.25p. Ark had earlier said that the topline results of the tests showed that patients using the treatment were on average surviving 42 days longer than people not using Cerepro.

The results come from tests on 183 patients with the company expected to give details of another 53 cases early next year, after which it will apply to European regulators for a licence to sell the drug.

Ibraheem Mahmood, an analyst at Investec, said that while yesterday's news was encouraging, the real tonic for the group is that the positive tests validate Ark's gene based technology and that should lead to interest from some of the pharmaceutical giants. "While the news is certainly good, it is really only a by-product," he said. "Cerepro will be worth between about $500m and $1bn, but it is the first time that the technology has been shown to work and that makes it appealing to buyers."

The news will also be welcomed by the wider UK biotech market, which has a poor record of converting potential drugs in trial into commercial successes. In recent weeks two other groups, Alizyme and Oxford Biomedica, have disclosed pivotal phase three failures, which sent the share price of both companies crashing.

However, the news on Cerepro was not greeted with universal praise. KBC analyst Paul Cuddon pointed out that Cerepro will need to compete against existing medicines. "In order for the trial to be considered a success, and for the company to claim they have a blockbuster, it has to show that it is better than what is already out there, and these trials do not show that," he said. "Ark needed to show that Cerepro is more effective than Temador [another brain cancer treatment] and they have not done that. I still have major concerns."

Mr Mahmood countered that Temador, which had annual sales of $861m last year, has side effects akin to the symptoms suffered by AIDS sufferers, giving patients a poor quality of life.

http://www.independent.co.uk/news/business/news/ark-gains-on-hopes-for-cancer-drug-881414.html?service=Print

Arkin Cerepron faasi III tulokset julki

2008-07-30T17:12:00.000+03:00

Secondary endpoints yet to be established with 45% of patients still alive -
London, UK 30 July 2008 - Ark Therapeutics Group plc (AKT:LSE) today announces that the preliminary analysis of Study 904, a Phase III study of Cerepro(R), its novel gene-based therapy being developed as an Orphan Drug for the treatment of operable primary malignant glioma, demonstrates that the trial has met its primary endpoint. Cerepro(R) treatment resulted in significant improvements in median survival on the primary endpoint compared with various control groups. In the secondary endpoints, with 45% of patients still alive, benefits have yet to be established.

Study 904 was a multicentre, standard care controlled, pivotal trial in 236 patients designed, following advice from the EMEA, to confirm the safety and efficacy of Cerepro(R) in patients with operable high grade glioma (brain cancer) against current standard care treatment options. Patients were randomised to either standard care plus Cerepro(R) or standard care alone. Standard care was surgery and radiotherapy or surgery and radiotherapy followed by temozolomide, depending on the investigating centres' standard practice and patient suitability, giving four treatment groups. This allowed comparison of the efficacy of Cerepro(R) and temozolomide in the same trial without denying patients what physicians considered the appropriate established standard care. The primary endpoint was survival, defined as time to death or re-intervention(1). At randomisation, the treatment groups were well matched in terms of demographics and the standard prognostic features (age, Karnofsky Score etc).

The overall combined controls primary endpoint analysis in the Intention to Treat (ITT) population (n=236) compared Cerepro(R) with and without temozolomide against controls with and without temozolomide. It showed a 42 day improvement in median survival (310 days vs 268 days) and the improvement over standard care reached significance (p<0.032). The analysis was performed approximately 14 months after completion of recruitment.

On the primary endpoint, the group given Cerepro(R) and temozolomide showed an improvement of 68% in median survival time compared with standard care surgery and radiotherapy controls (350 days vs 208 days). Against the same controls, treatment with Cerepro(R) alone showed an improved median survival trend approaching 50%, similar to those given treatment with temozolomide alone after surgery and radiotherapy (300 days and 307 days respectively vs 208 days with standard care). Improvements in the combined Cerepro(R) and temozolomide treatment group (n=58) and temozolomide alone group (n=76) were significant (p<0.05). In the smaller Cerepro(R) alone treatment group (n=61), the effect is approaching significance (p<0.065) with 16% still to report an event. Of the total 53 patients still to report an event, only 7 are in the surgery and radiotherapy control group and thus confidence intervals and statistical significance levels in all treatment groups might be expected to improve with time.

On the secondary endpoints, which include MRI based progression, all-cause mortality, safety and quality of life, the effects of Cerepro(R) treatment have yet to be established with around 45% of patients still alive. Data from a further time point analysis are needed to fully elucidate this.

Whilst increases were observed in hemiparesis, aphasia and pyrexia following therapy, the serious adverse event reports for Cerepro(R) were in line with those in previous studies, indicating that the product has an acceptable safety profile.

An updated analysis will be conducted in January 2009 according to the plan and all patients with be tracked until death in accordance with the gene therapy regulations.

Arkille uusi tehdastila

2008-07-08T14:12:00.002+03:00

London, UK, 8 July 2008 - Ark Therapeutics Group plc ('Ark' or the 'Company') today announces that it has opened its new commercial-scale manufacturing facility (GMP 3) in Kuopio, Finland. The facility, built as a result of a co-operative agreement between the Company and the University business park, is an advanced, state-of-the-art construction, linked to Ark's existing manufacturing and laboratory suites. It has been specifically designed for the manufacture of gene-based medicines, particularly those in viral vector constructs, and will operate to Biosafety Level Two (BSL2). Containing 547m2 of clean rooms, it has taken three years to build and has been completed on schedule and on budget. Engineering fit-out of the basic manufacturing environment was carried out by Novo Nordisk Engineering Pharmaplan of Denmark ('NNE').

The facility will initially be used for laboratory and pre-clinical grade production while equipping and validating dedicated production theatres to enable full GMP certification continues. This facility adds to the capabilities of Ark's existing production units (GMP 1 and GMP 2) and will allow the Company to be fully self-sufficient for manufacture of all the gene-based products in its portfolio, including Cerepro® (for glioblastoma) and Trinam® (for haemodialysis graft access surgery), for research, clinical trial and commercial supply.

Investment by Ark of Euro 10 million in the highly specialised gene-based manufacturing suites of this facility has been assisted by Euro 2.19 million of grant support from The Employment and Economic Development Centre of Finland ('TE-Centre'). This is the largest investment grant awarded to the Biotech-Pharma Industry by the TE-Centre since its foundation in 2000.

Robert Shaw, Technical Director at Ark, commented: 'This is a very high grade facility which is complementary to Ark's existing manufacturing capabilities in Kuopio and enables the Company to take advantage of the quality science and technology in Finland. As regulatory standards increase, it is essential that Ark has the internal capability to manufacture at all levels so it can ensure quality standards are set, achieved and maintained throughout all phases of the product development cycle.'

Nigel Parker, CEO of Ark, added: 'With its own manufacturing facilities, Ark will not only have control over the production process but most importantly it will enable the Company to retain the whole of the profit margin on what we believe will be highly valuable products. This is a great achievement for the Ark and NNE teams in Finland and is another strong step forward for the Company, strengthening our whole gene-based platform and giving us stability for the future.'

For further information:

Ark Therapeutics Group plc Tel: + 44 (0)20 7388 7722
Dr Nigel Parker, CEO
Martyn Williams, CFO

Financial Dynamics Tel: +44 (0)20 7831 3113
David Yates
Susan Quigley

Notes to Editors

Technical details of New GMP3 Facility

The products made in this facility will be based on modified live viral particle technologies. The manufacturing process will cover the whole production process, from biological bulk manufacture, through purification to filling and packaging of finished sterile product.

The layout of the facility includes two serviced manufacturing suites, and a separate filling area with full vial washing, depyrogenation and filling equipment for filling of the product. The packaging area includes vial decontamination equipment, visual inspection, labelling and packaging for the vials. Clean service areas for washing and sterilizing are located by the production areas. Each of the BSL2 rooms is equipped with the possibility to decontaminate the room with Hydrogen Peroxide Vapor.

The Heating, Ventilation and Air-Conditioning (HVAC) has been designed to provide 100% fresh air to BSL2 areas where the production of viral based product is performed. Both incoming and outgoing air in the whole facility is HEPA filtered ensuring the cleanness of the environment. Pressure zones in the facility are designed to let the air flow from clean to less clean areas. Continuous monitoring of the non-viable particles and pressure differences is performed by the validated Facility Monitoring System.

Other utilities needed for the process such as plant steam, clean steam, compressed air, water for injection and the waste inactivation system for liquid waste are located in the basement.

Solid waste from the BSL2 area can be inactivated in the waste autoclave and the liquid waste will be drained to the waste inactivation system in the basement.

The design allows for the later addition of a second production suite on the first floor with no disruption to on-going production.

Ark has worked closely with environmental authorities receiving an Environmental certificate earlier in 2008 for the whole of its Research, Development and Manufacturing operation in Finland.

About Ark Therapeutics Group plc

Ark Therapeutics Group plc is a specialist healthcare group (the 'Group') addressing high value areas of unmet medical need within vascular disease, wound care and cancer. These are large and growing markets, where opportunities exist for effective new products to generate significant revenues. With four marketed devices, Kerraboot®, Kerraped®, Flaminal® and Neuropad®, and three further lead pharmaceutical products in late stage clinical development: Cerepro®, Vitor*, and Trinam®, the Group is transitioning from an R&D company to a commercial, revenue generating business.

Ark's own products are sourced from related but largely non-dependent technologies within the Group and have been selected to enable them to be taken through development within the Group's own means and to benefit from Orphan Drug Status and/or Fast Track Designation, as appropriate. This strategy has allowed the Group to retain greater value and greater control of clinical development timelines, and to mitigate the risks of dependency on any one particular programme or development partner. Ark has secured patents or has patent applications pending for all its lead products in principal pharmaceutical markets.

Ark has its origins in businesses established in the mid-1990s by Professor John Martin and Mr Stephen Barker of University College London and Professor Seppo Yla-Herttuala of the AI Virtanen Institute at the University of Kuopio, Finland, all of whom play leading roles in the Company's research and development programmes.

Ark's shares were first listed on the London Stock Exchange in March 2004 (AKT.L).

This announcement includes 'forward-looking statements' which include all statements other than statements of historical facts, including, without limitation, those regarding the Group's financial position, business strategy, plans and objectives of management for future operations (including development plans and objectives relating to the Group's products and services), and any statements preceded by, followed by or that include forward-looking terminology such as the words 'targets', 'believes', 'estimates', 'expects', 'aims', 'intends', 'will', 'can', 'may', 'anticipates', 'would', 'should', 'could' or similar expressions or the negative thereof. Such forward-looking statements involve known and unknown risks, uncertainties and other important factors beyond the Group's control that could cause the actual results, performance or achievements of the Group to be materially different from future results, performance or achievements expressed or implied by such forward-looking statements. Such forward-looking statements are based on numerous assumptions regarding the Group's present and future business strategies and the environment in which the Group will operate in the future. Among the important factors that could cause the Group's actual results, performance or achievements to differ materially from those in forward-looking statements include those relating to Ark's funding requirements, regulatory approvals, clinical trials, reliance on third parties, intellectual property, key personnel and other factors. These forward-looking statements speak only as at the date of this announcement. The Group expressly disclaims any obligation or undertaking to disseminate any updates or revisions to any forward-looking statements contained in this announcement to reflect any change in the Group's expectations with regard thereto or any change in events, conditions or circumstances on which any such statements are based. As a result of these factors, readers are cautioned not to rely on any forward-looking statement.

Ark Therapeutics vastatuulessa

2008-07-06T21:07:00.001+03:00

Ark gets that sinking feeling
By Bryce Elder and Neil Hume

Published: June 5 2008 03:00 | Last updated: June 5 2008 03:00

Ark Therapeutics was on offer as KBC Peel Hunt criticised trials of the group's flagship drug and put the chance of approval at less than 50 per cent.

Starting coverage with "sell" advice, KBC analyst Paul Cuddon said positive mid-stage data on Cerepro, Ark's brain cancer treatment, may have been skewed by a healthy test group. The positive findings are unlikely to be repeated when a late-stage test is published next month, he said.

Mr Cuddon was also sceptical that Cerepro can gain share from Temodar, the market leader launched by Schering-Plough in 2004, and saw little to suggest the two other drugs in Ark's pipeline may prove commercial. He set a 40p target on Ark shares, which tumbled 10.7 per cent to 77¼p.

AMT siirtyy mikro-RNA tekniikkaan

2008-06-12T12:15:00.000+03:00

AMSTERDAM, The Netherlands – Amsterdam Molecular Therapeutics (Euronext: AMT), a leader in the field of human gene therapy, today announced that it obtained a license from ‘TIGET' San Raffaele Telethon Institute For Gene Therapy, Italy, to use their micro-RNA technology to prevent immune responses against gene therapy for Hemophilia B. This technology enables AMT to accelerate the development of AMT-060 (AMT's AAV-based gene therapy for this seriously debilitating disease).

Hemophilia B occurs in 1 in 30,000 males and results in severe internal and external bleeding. The disease is caused by defective blood clotting due to an absence of clotting factor Factor IX. Gene therapy can be used to introduce the gene that produces Factor IX and thereby repair blood clotting. AMT will use the TIGET technology to prevent an immune response against the newly formed Factor IX, which the patient's body may recognize as being foreign.

Formalizing relationship with leading micro-RNA research group of professor Naldini
Ronald Lorijn, CEO of AMT said: “We are very excited to have licenced this groundbreaking technology, which has been shown to prevent immune responses effectively. Access to TIGET's micro-RNA technology perfectly complements our gene therapy approach to cure hemophilia B with a single treatment.”

TIGET is very satisfied as this agreement represents an important development of the discoveries made by Prof. Luigi Naldini, Co-Director of TIGET and his collaborator Dr. Brian Brown, and that it will foster further industrial collaborations aimed at moving these innovative solutions from the research to the clinic.

Micro-RNA inhibition
Luigi Naldini and Brian Brown of TIGET have demonstrated in mouse models that naturally occurring micro-RNAs can be exploited to stringently regulate the expression of genes delivered by vectors used in gene therapy.

With this approach expression of the Factor IX gene can be selectively blocked by AMT in immune stimulating cells thus preventing the development of an immune response, and thereby enabling full effectiveness of the gene therapy for Hemophilia B.

About Amsterdam Molecular Therapeutics
AMT has a unique gene therapy platform that to date appears to circumvent many if not all of the obstacles that have prevented gene therapy from becoming a mainstay of clinical medicine. Using adeno-associated viral (AAV) vectors as the delivery vehicle of choice for therapeutic genes, the company has been able to design and validate what is probably the first stable and scalable AAV production platform. As such, AMT's proprietary platform holds tremendous promise for thousands of rare (orphan) diseases that are caused by one faulty gene. AMT currently has a product pipeline with seven products at different stages of development.

About TIGET
The San Raffaele Telethon Institute for Gene Therapy (HSR-TIGET) is a joint-venture between the San Raffaele Scientific Institute and the Telethon Foundation for the implementation of basic, pre-clinical and clinical research for genetic diseases. The mission of the Institute is to perform cutting edge science in the field of gene therapy and to promote the translation of basic discoveries into therapeutic advances. The genetic diseases, which are presently under investigation include primary immunodeficiencies, lysosomal storage disorders, type I diabetes, hemophilia.

In addition, a primary goal of TIGET research is to improve the efficiency and safety of gene transfer by advancing the development and applications of lentiviral vector technology. For this research TIGET also received funding from the European Union (VIth Framework Program: Project RIGHT)

Ark Therapeuticsin kaksi lääkettä siirtyy faasi III kokeisiin

2008-06-04T09:26:00.001+03:00

Ark Therapeutics plc made significant advances in two of its programs, getting an FDA go-ahead for the Phase III trial of Trinam, a gene-based therapy for preventing blood vessels blocking in vascular access grafts, and securing approval for a European Phase III pilot study of Vitor in treating cancer cachexia.

After more than a year of negotiation with the FDA, Ark has been granted a special protocol assessment for the Trinam trial. "This is very good news at the end of what has been an extremely rigorous and detailed review by the FDA," Nigel Parker, CEO, told BioWorld International.

During the course of the review, London-based Ark was required to conduct an additional preclinical study and to provide extra biodistribution data for the product, which uses an adenoviral vector to deliver the vascular endothelial growth factor gene VEGF-D. The company has to qualify one product release test relating to potency before it starts enrolling patients, and Parker expects the trial to start "within the next couple of months."

At the end of access graft surgery, Ark's biodegradable collagen collar device is fitted around the outside of the joint between the vein and the graft, and the VEGF gene solution is injected into the space between the two. The method ensures delivery to the target tissue while avoiding systemic distribution.

"This is an area of really high medical need. Graft failure is a big problem where nothing works, and there is a high cost for revision surgery," Parker said. "Getting the SPA is really important because now if [Trinam] works, it is acceptable for approval."

Ark also intends to apply for fast-track designation and expects the U.S. data to be suitable for filing in Europe.

The market failed to appreciate the significance of navigating a virally delivered gene therapeutic through the SPA process, and the company's shares (LSE:AKT) dipped 0.5 pence to 88.50 pence (US$1.74).

Meanwhile, the European Phase III pilot study of Vitor in up to 64 patients is intended to inform the design of the final Phase III, to be carried out in the U.S. An earlier 167-patient Phase II/III study was positive in small-cell lung and colon cancer patients but failed in pancreatic cancer. After talks with the FDA to discuss those data, Ark backed off from moving Vitor into a full-scale Phase III trial, opting instead to gather further intelligence on endpoints.

That change, in response to the FDA's increasingly rigorous stance on clinically relevant endpoints and safety data, set back development by nine months, though the company hopes to make up some of that time by a faster processing of the eventual file.

http://www.bioworld.com/servlet/com.accumedia.web.Dispatcher?next=bioWorldHeadlines_article&forceid=47749

AMT:lla positiivisia tuloksia HPL:n hoidossa

2008-05-30T18:55:00.000+03:00

AMSTERDAM, May 30, 2008 /PRNewswire-FirstCall/ -- Amsterdam Molecular Therapeutics , a leader in the field of human gene therapy, today announced that positive interim data from its pivotal clinical trial with AMT's lead product Glybera(R) (AMT-011) were presented by the Principal Investigator, professor Daniel Gaudet, at the American Society of Gene Therapy Annual Meeting in Boston on May 29th. These data confirm the outcome of a previous study conducted in The Netherlands, demonstrating safety and efficacy of Glybera(R) for lipoprotein-lipase deficiency, a disease also known as Hyperlipoproteinemia (HPL) type I. Currently, there is no effective treatment or cure for this seriously debilitating and potentially lethal disease.

Study data

Glybera(R) is a gene therapy product that corrects the genetic defect in lipoprotein-lipase (LPL) deficient patients. LPL is normally produced in muscle tissue and is needed to break down the large fat-carrying particles that circulate in the blood after each meal. As a result, LPL-deficient patients have very high fat (triglyceride) levels in their blood which may lead to recurrent episodes of pancreatitis, insulin resistance, and fat accumulations in skin as well as liver and retina.

In the pivotal study conducted in Quebec (Canada), patients with LPL-deficiency were first enrolled in an observation study and subsequently treated in a study in which there are two different dose groups. All patients showed very high fat levels in the observation study and had experienced (recurrent) pancreatitis episodes prior to treatment. To date 6 patients have been treated with the lower dose and 7 with the higher dose.

Professor Gaudet presented data on the first 10 patients, of which 6 were in the lower dose group and 4 were in the higher dose group. The data showed that treatment was well tolerated. Fat concentrations were reduced after treatment in all patients, with one exception. In all patients with fat accumulations in skin or retina, these accumulations disappeared or were reduced. All patients reported gain of energy. In the two patients that had diabetes, a reduction of insulin resistance was observed, leading to a reduction of their diabetic medication. One patient experienced a pancreatitis episode immediately after injection, when fat levels in the blood were still high. But to date no other episodes of pancreatitis have been observed in patients treated with Glybera(R) in this study.

Upon completion of the study the results will be part of the filing dossier for the marketing approval of Glybera(R).

http://www.pharmalive.com/News/index.cfm?articleid=544738&categoryid=40

Advexin näyttää lupaavia tuloksia faasi III kokeissa

2008-05-29T17:32:00.001+03:00

Highlights:

* First Phase III Gene Therapy Cancer Trial in the US to Successfully Meet Study Objectives
* Primary and Secondary Efficacy Endpoints Successfully Met, Study Objective Achieved
* p53 Predictive Biomarkers Demonstrate ADVEXIN and Methotrexate Efficacy in Different and Complementary Patients
* Clinical Utility of ADVEXIN in Comparison to Methotrexate Demonstrated

Introgen Therapeutics, Inc. (NASDAQ:INGN) today announced that ADVEXIN® (p53 tumor suppressor therapy) significantly increased survival in end-stage head and neck cancer patients with prospectively identified p53 favorable profiles (7.2 vs. 2.7 months; p<0.0001). In the intent-to-treat (ITT) population, including patients with p53 favorable and unfavorable p53 profiles, ADVEXIN and methotrexate had similar overall survival while ADVEXIN had a superior safety profile. ADVEXIN is designed to restore p53 tumor suppression blocked in the majority of tumors. The compound works differently than other cancer therapies by restoring the effectiveness of p53 proteins to trigger natural tumor suppression mechanisms in cancer, without harming normal cells.

“The increase in survival and tumor response, among the p53 favorable profile patients, highlights the value of developing ‘targeted’ therapy for patients with recurrent, refractory head and neck cancer,” said Jack A. Roth, MD, inventor of ADVEXIN and Professor and Bud Johnson Clinical Distinguished Chair, Department of Thoracic & Cardiovascular Surgery, Section Chief, Thoracic Molecular Oncology, and Director, W.M. Keck Cancer Center for Innovative Cancer Therapies, M.D. Anderson Cancer Center, Houston, TX. “ADVEXIN is an outstanding example of ‘targeted’ therapy” directed at a specific molecular abnormality in cancer cells. These results underscore the effectiveness of personalized therapy by using p53 favorability profiles to select treatment. Simple tests can guide a doctor’s treatment decisions in selecting the most appropriate therapy while potentially avoiding unnecessary and highly toxic drugs.”

Currently, no gene therapy agents have been approved by the FDA. We believe ADVEXIN is the most clinically advanced gene therapy in clinical development in the U.S. Study results will be presented as a late-breaking, oral presentation this week at the American Society for Gene Therapy (ASGT) annual meeting in Boston, Mass. To access the ASGT presentation on Introgen’s web site please visit the Events page at www.introgen.com, the presentation will be posted on Thursday, May 29th.

“End-stage head and neck cancer is a particularly aggressive and deadly disease, with very few effective treatments,” said John Nemunaitis, MD, a principal investigator of the study and medical director, Mary Crowley Medical Research Center at Baylor-Charles A. Sammons Cancer Center in Dallas, TX. “In this trial, ADVEXIN more than doubled survival of patients with favorable p53 profiles compared to unfavorable p53 profile patients. ADVEXIN also demonstrated superior safety compared to methotrexate. If approved, this product would provide significant medical benefit to these seriously ill patients who have failed other treatments.”

Data presented at ASGT (Oral Presentation. Industrial Liaison: Late Stage Industry Sponsored Clinical Trials; titled: “A Phase 3, Multi-center, Open-label, Randomized Study of Adenoviral p53 Gene Therapy (ADVEXIN®) Versus Methotrexate in Patients with Recurrent, Refractory Squamous Cell Carcinoma of the Head and Neck (SCCHN) investigated the clinical benefit of ADVEXIN vs. methotrexate to address an unmet medical need. The topline results presented at the ASGT conference and described in this news release will be part of more complete submission packages, which have not yet been submitted to the FDA or EMEA. These and other data will be the basis for regulatory submissions in the United States and in Europe. The company expects to submit complete regulatory dossiers to both the FDA and EMEA by the end of the June 2008.

http://www.businesswire.com/portal/site/google/?ndmViewId=news_view&newsId=20080528005483&newsLang=en

Geeniterapiaa tarjoava Docrates ja Map medical samoihin tiloihin

2008-05-26T15:30:00.000+03:00

Docrates ja MAP Medical kimppaan

[Harri Junttila 26.5.2008, 10:22]

Syöpäsairauksien diagnostiikkaan, hoitoon, seurantaan ja lääketutkimuksiin erikoistunut Docrates-klinikka on solminut yhteistyösopimuksen suomalaisen radioaktiivisia lääkevalmisteita kehittävän ja valmistavan keskisuomalaisen MAP Medical Technologiesin kanssa.

Yritykset muuttavat HelsinginSaukonpaateen Docrateen rakennuttamaan syöpähoitokeskukseen keväällä 2009, selviää yhtiöiden julkaisemasta tiedotteesta.

Toimitusjohtaja Mika Nyyssönen MAP Medical Technologiesista on tyytyväinen uusiin tiloihin.

- Yrityksemme saa huippunykyaikaiset tuotantotilat Saukonpaateen. Valmistamme jatkossa siellä PET-radiolääkkeitä. Tikkakoskella valmistamme edelleen radiolääkkeitä tavanomaiseen radioisotooppipohjaiseen kuvantamiseen eli SPECT-kuvantamiseen.

Yhtiöt perustelevat sopimustaan sillä, että ne täydentävät toistensa osaamista. Docrates tulee käyttämän PET-tutkimuksessa MAP Medicalin lääkkeitä

http://www.mediuutiset.fi/doc.te?f_id=1366962

Pintamuokatut bakulo- ja lentivirukset parantavat geeninsiirron tehokkuutta

2008-05-21T16:39:00.000+03:00

Väitöskirjatyössä kehitettiiin viruksia, jotka parantavat bakulo- ja lentivirusvektoreiden ominaisuuksia geeniterapian toteuttamiseksi turvallisella ja tehokkaalla tavalla. Väitöstyössä kehitettiin myös ensimmäistä kertaa virusvektori, jonka avulla voidaan kuvantaa sekä vektorin kulkeutumista että siirtogeenin ilmenemistä elimistössä. Kehitetyllä menetelmällä voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa kuvata potilaille annostelun geenilääkkeen tarkka sijainti kohdekudoksessa sekä hoitovaste.

Geeniterapiaa pidetään yhtenä tulevaisuuden hoitomuodoista useiden perinnöllisten ja ympäristöstä johtuvien sairauksien, kuten syövän ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Sairauksien hoitaminen geeniterapialla edellyttää vektoreita, kuljettimia, joiden avulla hoitogeeni pystytään siirtämään tehokkaasti kohdekudoksiin. Virukset ovat evoluution optimoimia geeninsiirtäjiä ja nykyään tehokkaimpia käytössä olevia vektoreita. Silti näiden vektoreiden tehokkuus ei useinkaan ole riittävä eikä siirretyn geenin vaikutusaika kudoksissa optimaalinen. Toinen ratkaisuaan odottava ongelma on geeniterapian tehokas kohdentaminen haluttuihin elimiin tai kudoksiin.

Väitöskirjatyön tavoitteena oli luoda uusia tehokkaampia bakulo- ja lentiviruskuljettimia kehittämällä muun muassa avidiini-biotiini -teknologiaan perustuva geeninkuljettimien kohdentamismenetelmä. Bakulovirukset ovat hyönteisiä infektoivia viruksia, jotka eivät lisäänny selkärankaisissa. Lentivirukset puolestaan ovat ihmisen immunokatoviruksesta räätälöityjä vektoreita, joiden lisääntymiselle oleelliset geenit on poistettu. Bakulovirukset saavat aikaan väliaikaisen siirtogeenin ilmenemisen, kun taas lentivirusten erikoisuutena on niiden perimäaineksen pysyvä liittäminen isäntäsolun genomiin, mikä mahdollistaa hoidon pitkäaikaisen vaikutuksen.

Väitöskirjassa viruksia muokattiin geneettisesti ilmentämään pinnallaan (strept)avidiinia tai biotiinia. Tämä mahdollistaa minkä tahansa molekyylin kiinnittämisen viruksen pintaan tiukan avidiini-biotiini -sidoksen avulla. Tulokset osoittivat, että ohjaamalla tällä tekniikalla bakulo- ja lentivirusten tarttumista solun pinnan molekyyleihin virusten geeninsiirtotehokkuutta voitiin parantaa 10–300 prosenttia. Tekniikkaa hyödynnettiin myös bakulovirusten puhdistamiseen ja konsentrointiin.

Bakuloviruksen geeninsiirtotehokkuutta pyrittiin lisäksi parantamaan ilmentämällä sen pinnalla osaa vesicular stomatitis viruksen pintaproteiinista (VSV-GED). Tuloksista havaittiin, että VSV-GED tehostaa merkittävästi bakulovirusvälitteistä geeninsiirtoa soluviljelmässä, rotan aivoissa sekä kanin takaraajan lihaksessa.

Väitöstyössä kehitettiin virusvektori, jonka avulla voidaan kuvantaa sekä vektorin kulkeutumista että siirtogeenin ilmenemistä elimistössä. Tämä streptavidiinia pinnallaan ilmentävä lentivirus leimattiin radioaktiivisella merkkiaineella ja sen kulkeutumista rotan aivoissa seurattiin SPECT/CT-laitteella virusinjektion jälkeen. Ferritiini-merkkigeenin ilmenemistä puolestaan seurattiin magneettiresonanssikuvantamisella yli kahden kuukauden ajan.

Viruksien biologian yksityiskohtainen tuntemus on tärkeää kehitettäessä niistä geenilääkkeitä. Väitöskirjatyössä tutkittiin siksi myös bakuloviruksen omien geenien ilmentymistä nisäkässoluissa sekä valotettiin viruksen sisäänmenon aiheuttamia muutoksia soluissa.

http://www.uku.fi/vaitokset/2008/ISBN978-951-27-1122-3mkaikkonen.htm

Genzymen geeniterapiatuotteille apua Kiinasta

2008-05-19T09:32:00.000+03:00

Under the terms of the agreement, Genzyme’s lead gene therapy candidate, called Ad2/HIF-1a, will now be jointly developed by Genzyme and Sunway in China. (Genzyme will also continue to develop it on its own in the U.S.) The product promotes new blood vessel growth and is being tested in patients with circulation problems in their legs. The goal is to grow new vessels, thereby preventing the pain, disability, and need for amputation that sometimes arise from this condition. The plan is for Genzyme to tell Sunway how to make the product, so it can start pumping it out in China and testing it on patients there. If the trials succeed, the two companies “envision jointly commercializing a therapy in China,” according to a press release.

http://www.xconomy.com/2007/10/29/genzyme-forges-chinese-connection-to-speed-gene-therapy-to-world-market/

Lentiviruksia tuotettu bakuloviruksilla

2008-05-09T10:33:00.000+03:00

In spite of advances in conventional four-plasmid transient transfection methods and development of inducible stable production cell lines, production of replication-defective lentiviral vectors in clinical scale has been challenging. Baculovirus technology offers an alternative to scalable virus production as a result of fast and easy production of baculoviruses, efficient transduction of mammalian cells and safety of the baculoviruses. As a first step toward scalable lentiviral production system, we have constructed four recombinant baculoviruses: the BAC-transfer virus expresses green fluorescent protein (GFP) as a transgene and BAC-gag-pol, BAC-vesicular stomatitis virus glycoprotein G and BAC-rev express all elements required for a safe lentivirus vector generation. Following 293T cell transduction with recombinant baculoviruses functional lentiviruses were produced. Different baculovirus concentrations, mediums and transduction times were used to find optimal conditions for lentivirus production. The unconcentrated lentiviral titers in cell culture mediums were on average 2.5 times 106 TU ml- 1, which are comparable to titers of the lentiviruses produced by conventional four-plasmid methods. Lentiviruses produced by baculovirus method transduced HeLa cells and showed sustained GFP expression. No evidence of the formation of replication competent lentiviruses was detected by p24 enzyme-linked immunosorbent assay. Our results show that baculoviruses are an attractive alternative for the production of lentiviruses in mammalian cells.

http://www.nature.com/gt/journal/vaop/ncurrent/abs/gt200876a.html

Geeniterapian turvallisuudesta uusia takeita

2008-05-07T16:58:00.000+03:00

ScienceDaily (May 6, 2008) — A new study by UC Davis researchers provides evidence that methods using human bone marrow-derived stem cells to deliver gene therapy to cure diseases of the blood, bone marrow and certain types of cancer do not cause the development of tumors or leukemia.

"The results of our decade-long study of adult human stem cell transplantation shows that there is little risk of adverse events caused by gene transfer, and that adult human stem cells do not pose a cancer risk when implanted into different organs," said Jan Nolta, senior author of the study and director of the UC Davis Stem Cell Program.

Nolta and her colleagues tested the safety of gene transfer into bone marrow stem cells from human donors in more than 600 mice. None of the transplanted mice developed leukemia or solid tumors caused by the gene therapy treatment, during the evaluation period of up to 18 months.

"These data are critical for advancing stem cell research leading toward therapies," Nolta said. "We've shown that adult stem cells follow natural cues to reach target locations, they function normally when they get there and do not exhibit the unchecked cell growth that is the hallmark of cancer."

Gene therapy trials using human bone marrow cells began in the early 1990s and have since included roughly 1,000 patients worldwide. In 2000, a leukemia-like condition emerged in three participants in a clinical trial in France, halting the trial and calling into question the safety of the method. Researchers suspected that the gene transferred in this trial gave the transplanted cells an enhanced growth capacity that led to the cancers.

"After those studies in France, the gene therapy community felt that further biosafety testing was warranted," explained Gerhard Bauer, lead author of the study and an assistant professor of hematology and oncology. "Due to the significantly large number of study animals, our investigation further illuminates the safety of gene therapy using hematopoietic stem cells. It allows us to rest easier with the knowledge that if we insert corrective genes into human bone marrow stem cells and administer those cells to human patients, we are providing a relatively safe therapy."

Today, gene therapy using the adult blood-forming cells found in bone marrow (known as hematopoietic stem cells) is normally done in an autologous transplant setting. The therapy involves taking hematopoietic stem cells from a person who needs treatment, genetically modifying the cells — perhaps by adding a missing gene — and then re-inserting the cells back into the same person. This treatment eliminates the complications of graft-versus-host disease or host rejection that can occur in allogeneic transplants (therapy where the cell donor is different from the recipient).

In the current study, 630 immunodeficient mice received mesenchymal stem cells from one human bone marrow donor and hematopoietic stem cells from another. Mesenchymal stem cells are a type of cell found in bone marrow that support the function of hematopoietic stem cells, and can give rise to bone, cartilage, fat, and muscle. Genes were inserted into the hematopoietic stem cells using one of two viral vectors — either a retrovirus or a lentivirus — before they were transplanted into the mice, along with genetically modified mesenchymal stem cells.

Of the mice used in the long-term study, four developed human leukemia. None of those mice, however, were found to have vector DNA present in the malignant cells.

"This is evidence of a natural tendency for human bone marrow stem cells to develop leukemia in long-term studies, not that the leukemia was caused by the genetic modification," Bauer explained. "It's a good statistical control for our method."

Bauer noted that while the current study results are important for use with adult stem cells, they are not applicable to human embryonic stem cells, which have completely different properties.

"Our experiments did not involve human embryonic stem cells, so we have a lot of stringent work to do to ensure that those types of stem cells can be used safely for human clinical trials," said Bauer. "It certainly is possible, and we are working hard to establish safe and effective human embryonic stem cell-based cures for patients as well."

Nolta and Bauer have worked on eighteen cell and gene therapy clinical therapy trials during their 12 years as colleagues, including stem cell gene therapy trials for adenosine deaminase deficiency, also known as the "Bubble Boy Disease," and stem cell gene therapy for HIV, with colleagues from Children's Hospital Los Angeles, who are also co-authors on the current report.

Bauer is the director of UC Davis' Good Manufacturing Practice (GMP) laboratory in Sacramento. Upon its completion, UC Davis will be one of the few universities with a large GMP facility where scientists will work in an ultra-clean environment to derive cellular products that, after certification and extensive testing, will be used to treat patients. The California Institute for Regenerative Medicine (CIRM) has recommended funding for this new facility to help bring a wide range of stem cell therapy cures to patients throughout California.

According to Nolta, the results of the current study will allow UC Davis to move forward with increased certainty as it prepares for clinical trials.

"We are ready to further develop and test this safe approach to creating effective therapies, and are also using the same model to test the safety of embryonic stem cell-based therapies to fulfill the promise of regenerative medicine." she said.

The study was published online in the May 6, 2008 issue of Molecular Therapy.

http://www.sciencedaily.com/releases/2008/05/080506163910.htm

Sokeuden geeniterapia herättää toivoa

2008-05-02T20:15:00.001+03:00

Researchers from the UCL Institute of Ophthalmology and Moorfields Eye Hospital NIHR Biomedical Research Centre have announced results from the world's first clinical trial of a revolutionary gene therapy for a type of inherited blindness.

Results from the trial, published on Monday, showed the treatment can improve vision and caused no side effects. The trial was carried out on three patients suffering from Leber's congenital amaurosis caused by an abnormality in gene RPE65. The treatment involves inserting healthy copies of the missing RPE65 gene into the cells of the retina to help them function normally. The healthy genes were delivered to the retina using a harmless virus called a vector.

James Bainbridge, who led the surgical team, explained that they used a very fine needle to deliver the modified virus in a controlled retinal detachment that resolved as the vector was absorbed.

'It is tremendously exciting that this technique is safe in an extremely fragile tissue and can improve vision in a condition previously considered wholly untreatable,' Bainbridge said.

The clinical trial, which began in February 2007, resulted in one of the patients benefiting from significantly improved night vision. This was demonstrated by his ability to negotiate a simulation of a night-time scene quickly and without mistakes, something he had been unable to do prior to the surgery. The other two patients achieved levels of vision at least equivalent to before the operation, but their vision may yet improve.

Professor Robin Ali, who led the trial, said: 'Showing for the first time that gene therapy can work in patients with eye disease is a very significant milestone.

'This trial paves the way for the development of gene therapy approaches for a broad range of eye disorders.'

http://www.opticianonline.net/Articles/2008/05/02/20965/Gene+therapy+world+first+hailed+as+major+advance.html

Magneettisten nanopartikkeleiden käyttö soluterapiaan

2008-04-22T10:13:00.000+03:00

LONDON (Reuters) - Tiny magnets have been used to deliver anti-cancer gene therapy in mice in a development that could make the treatment much more effective, scientists said on Thursday.

The idea behind gene therapy is to replace faulty genes. But the approach has had mixed success because of the difficulty of getting genes to the right part of the body.

One option has been to use viruses to carry genes but this risks triggering an immune system reaction.

Now British researchers think they may have cracked the problem.

By inserting magnetic nanoparticles into monocytes -- a type of white blood cell -- and injecting them into the bloodstream, they have been able to guide them around the body using an external magnet.

Using this technique, many more cells armed with anti-cancer genes reached and invaded malignant tumors, Claire Lewis of the University of Sheffield and colleagues reported in the journal Gene Therapy.

http://www.reuters.com/article/scienceNews/idUSL1729796220080417

Ark Therapeuticsille lupa lasten geeniterapiaan

2008-04-22T10:05:00.001+03:00

Ark Therapeutics says Cerepro paediatric study given EU clearance

LONDON (Thomson Financial) - Ark Therapeutics Plc. said the study plan for its cancer product Cerepro has been approved by the European Medicines Agency and will allow Cerepro to be tested on paediatric patients with high grade glioma.

From July 26 this year, the new European Paediatric Use Regulation requires all new products seeking marketing authorisation in the EU to have an approved plan to make sure they have been properly developed for use in children, the company said.

The EU adopted the so-called paediatric use regulation to prevent cases of overdosing in children given medicines formulated for adults.

http://www.hemscott.com/news/latest-news/item.do?newsId=63451699555559

Geeniterapia parantaa sydänsiirtopotilaan selviytymistä

2008-04-21T12:29:00.000+03:00

Geeniterapia voi parantaa sydänsiirtopotilaan selviytymistä, kertoo LL Antti Nykäsen väitöstutkimus.

Nykänen selvitti tutkimuksessaan verisuonten kasvutekijöiden vaikutuksia sydänsiirteen sepelvaltimotaudissa kokeellisten eläinmallien avulla.

Tutkimus osoitti, että sydänsiirteen hyljintäreaktio lisää endoteelikasvutekijän tuotantoa ja aiheuttaa verisuonten uudismuodostusta siirteessä. VEGF-geeninsiirto lisäsi sydänsiirteen tulehdussolujen määrää, uudissuonimuodostusta ja sepelvaltimotautia. VEGF-kasvutekijän toiminnan estämisellä puolestaan oli päinvastainen vaikutus, ja VEGF- sekä PDGF-kasvutekijän toiminnan samanaikainen estäminen vähensi siirteen sepelvaltimotautia vieläkin tehokkaammin.

Myös Ang1-geeninsiirto vähensi sydänsiirteen tulehdusta ja sepelvaltimotautia. Adenovirusvälitteisellä pitkäaikaisella Ang1- tai Ang2-geenituotannolla oli kummallakin samanlainen tulehdusta ehkäisevä vaikutus.

Pitkittynyt Ang1-geenituotanto kuitenkin lisäsi siirteen sileälihassolujen aktivoitumista, kun taas Ang2-geenituotanto ei aktivoinut sileälihassoluja ja vähensi sydänsiirteen sepelvaltimotautia.

– Tulehduksella ja verisuonten uudismuodostuksella näyttää olevan yhteys sydänsiirteen sepelvaltimotautiin, ja verisuonten kasvutekijöillä on merkittävä rooli näissä tapahtumissa. Lääkeaineiden tai geeninsiirron avulla toteutettu endoteeli- tai verihiutelekasvutekijöiden esto ja angiopoietiiniterapia voivat vähentää sydänsiirteen verisuonten solujen epänormaalia toimintaa ja parantaa sydänsiirtopotilaiden pitkäaikaisselviytymistä tulevaisuudessa, tutkija toteaa.

Viruksista kehitetään syöpäsolujen tappajia

2008-04-21T12:22:00.000+03:00

HY: Viruksista kehitetään syövän tappajia - EU rahoittaa virusgeeniterapian tutkimusta

Lähettäjä: Paivi Lehtinen/halvi/Helsingin yliopisto 07.03.2006 12:14

Helsingin yliopisto
Viestintä

7.3.2006

Viruksista kehitetään syöpäsolujen tappajia
EU-rahoittaa virusgeeniterapian tutkimusta 3,7 miljoonalla eurolla

EU:n kuudennen puiteohjelman 3,67 miljoonalla eurolla rahoittama
kolmivuotinen THERADPOX tutkimushanke pyrkii kehittämään tarkempia ja
tehokkaampia onkolyyttisiä virusvektoreita, joiden avulla tuhotaan
syöpäsoluja. Hankkeeseen osallistuu tutkijoita kymmenestä
tutkimuslaitoksesta viidestä Euroopan maasta. Suomesta mukana ovat
dosentti Akseli Hemmingin tutkimusryhmä Helsingin yliopistosta sekä
turkulainen DelSiTech Ltd. Hanketta koordinoi Dr. Monica Lusky
ranskalaisesta Transgene-yrityksestä.

Virusvälitteinen geeniterapia on uusi, lupaava syövän hoitomuoto:
onkolyyttiset virukset jakautuvat ja leviävät tehokkaasti syöpäsoluissa ja
kasvaimissa tappaen pahanlaatuiset solut. Kliiniset tutkimukset ovat
osoittaneet että virusgeeniterapia on turvallista ja soveltuu hyvin syövän
hoitoon, ja alustavaa näyttöä hoidon tehostakin on jo saatu. Yhdistettynä
perinteisiin hoitomuotoihin, kuten sädehoitoon ja kemoterapiaan, virusten
välittämä geeniterapia toimii vieläkin tehokkaammin.

Biomedicum Helsingissä toimiva dosentti Akseli Hemmingin tutkimusryhmä
kehittää uusia, syöpäsoluihin kohdennettuja onkolyyttisiä adenoviruksia,
jotka jakaantuvat vain syöpäsoluissa tappaen ne tehokkaasti. Hemmingin
tutkimusryhmä kuuluu lääketieteellisen tiedekunnan rationaalisen
lääkekehityksen tutkimusohjelmaan, jossa on mukana sekä yliopiston että
HYKS:n tutkijoita.

DelSiTech-yritys on kehittänyt materiaalin, jota käytetään lääkeaineiden -
tai, kuten tässä tapauksessa, onkolyyttisten virusten - pinnoittamiseen;
tämän pinnoitteen läpi lääkeaine vapautuu hitaasti elimistöön.

THERADPOX-tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää onkolyyttisiä adeno- ja
poxviruksia, jotka tehokkaammin kohdentuvat paksunsuolen, haiman, ja
munasarjan syöpiin ja jakaantuvat ainoastaan syöpäsoluissa, ja joita on
lisäksi aseistettu geeneillä jotka tuottavat solunsalpaajaa paikallisesti
kasvaimessa. Lisäksi selvitetään, miten virusvektorit saataisiin
kohdentumaan kasvaimeen suonensisäisen annostelun jälkeen. Tavoitteena on
pystyttää kliinisiä tutkimuksia lupaavimmilla lähestymistavoilla.

Lisätietoja:
Dosentti Akseli Hemminki
Helsingin yliopisto, HYKS syöpätautien klinikka
Sähköposti: akseli.hemminki@helsinki.fi
www.hi.helsinki.fi/cgtg

THERADPOX-hankkeen englanninkieliset verkkosivut: www.theradpox.org.

http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/a8c8e6bc838bfb61c225712a00383e32?OpenDocument&Highlight=0,geeniterapia

Geeniterapia mahdollistaa imusolmukkeiden siirron syöpähoitojen

2008-04-21T12:21:00.000+03:00

Geeniterapia mahdollistaa imusolmukkeiden siirron syöpähoitojen
vaurioittamien tilalle

Levinneen syövän kirurginen hoito ja sädehoito vaurioittavat usein
imusuonistoa, mikä johtaa paikalliseen kudosturvotukseen.
Suomalaistutkijat ovat nyt ensimmäisinä maailmassa pystyneet
koe-eläinmallissa osoittamaan, että vaurioitunut imusuonisto voidaan
palauttaa toimintakuntoiseksi kasvutekijähoidon avulla. Tutkimus
julkaistaan tällä viikolla Nature Medicine -tiedelehdessä.

Rintasyövän hoidon yhteydessä joudutaan usein poistamaan imusolmukkeet
kainalon alueelta, ja imusuoniston vaurioitumisen seurauksena 20-30
prosentille potilaista kehittyy paikallinen kudosturvotus (lymfedeema),
joka saattaa olla potilaalle varsin hankala. Syövän mahdollisesti
uusiutuessa imusolmukkeiden puuttuminen lisää myös sen leviämisen riskiä:
imusolmukkeet toimivat vaeltavien syöpäsolujen ?sieppareina? ja hidastavat
siten etäpesäkkeiden muodostumista. Imusolmukkeet ovat myös tärkeä osa
ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää, ja niiden poistaminen lisää
infektioalttiutta.

Helsingin yliopiston tutkijat osoittivat hiirimallissa, että
verisuonikasvutekijöiden geeninsiirrolla pystytään käynnistämään uusien
imusuonien kasvu ja palauttamaan kudokseen toimiva imusuoniverkosto.
Tutkittavilta hiiriltä poistettiin kainalon alueen imusolmukkeet ja niihin
liittyvät, ns. keräävät imusuonet, minkä jälkeen osa hiiristä sai
kasvutekijähoitoa. Seurannassa havaittiin, että kasvutekijöillä
hoidettujen hiirien vaurioituneet imusuonet uusiutuivat paremmin ja niiden
kudosturvotus väheni enemmän kuin verrokkihiirillä.
Poistettuja imusolmukkeita kasvutekijähoito ei kuitenkaan saanut
uusiutumaan, joten niiden tilalle istutettiin uudet imusolmukkeet.
Kasvutekijöillä hoidettujen hiirten imusuonet sulautuivat yhteen uusien
imusolmukkeiden kanssa huomattavasti useammin kuin verrokkien, ja
kasvutekijähoitoa saaneilla uusi imusuoniverkosto myös toimi tehokkaammin.
Kliinisesti oli merkittävää, että siirretyt imusolmukkeet pystyivät myös
sieppaamaan imuteitse leviäviä syöpäsoluja.

"Tässä tutkimuksessa on ensimmäisen kerran osoitettu, että
kasvutekijähoidolla voidaan edistää keräävien imusuonten uusiutumista ja
että yhdistetyllä kasvutekijähoidolla ja imusolmukesiirrolla on
mahdollista palauttaa imusuonijärjestelmän normaali toiminta kudokseen,
jossa se on vaurioitunut", kertoo projektin päätutkijana toiminut LK
Tuomas Tammela.

Imusuonijärjestelmän vaurioitumiseen voivat johtaa useat muutkin tekijät
kuin kirurgiset toimenpiteet tai sädehoito, ja koko maailmassa miljoonat
ihmiset kärsivät lymfedeemasta. "Parantavaa hoitoa lymfedeemaan ei tällä
hetkellä ole, mutta näiden tutkimustulosten pohjalta sellainen ehkä
pystytään kehittämään", Tammela sanoo.

Tutkimustulokset lupaavat myös monia muita kliinisiä sovelluksia:
imusolmukkeen siirrosta voi olla hyötyä esimerkiksi kroonisten
infektioiden hoidossa ja syövän liitännäishoitona.

Tutkimus jatkuu LT Anne Saariston johdolla tähänastista suuremmilla
koe-eläinmalleilla, ja tavoitteena on päästä aloittamaan ennen pitkää myös
potilashoitokokeilut, Tammela kertoo.

Viite:
Tammela T, Saaristo A, Holopainen T, Lyytikkä J, Pitkonen M, Abo-Ramadan
U, Ylä-Herttuala S, Petrova T and Alitalo K. Therapeutic differentiation
and maturation of collecting lymphatic vessels after lymph node dissection
and transplantation. Nature Medicine (December 2007).

Lisätietoja:
Tutkija, LK Tuomas Tammela
Helsingin yliopisto / syöpä- ja molekyylibiologian tutkimusohjelma
Puh. 09 1912 5560
GSM 044 538 5272
Sähköposti: Tuomas.Tammela@Helsinki.Fi

http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/

Verisuonen kasvutekijät valtimosairauksien geenihoidossa ja diabeteksessa

2008-04-21T12:19:00.001+03:00

Verisuonen kasvutekijät valtimosairauksien geenihoidossa ja diabeteksessa

Valtimonkovettumatauti ja diabetes ovat yleistyviä kansansairauksia. Diabetekseen liittyy lisääntynyt riski valtimosairauksien syntyyn ja erilaisiin verisuoniongelmiin. Näiden sairauksien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn tähtäävä tutkimustyö on tärkeää.

Tiedetään, että elimistössä muodostuu uusia verisuonia sekä terveiden kudosten kasvaessa että erilaisissa tautitiloissa. Verisuonen kasvutekijägeenit (VEGF) vastaavat suurelta osin tämän verisuonien uudismuodostuksen säätelystä. Vaikka moniin sairauksiin, kuten diabetekseen liittyy näiden verisuonen kasvutekijöiden lisääntynyt esiintyminen ja toiminta, näiden geenien ominaisuuksia voidaan hyödyntää myös hoidettaessa erilaisia sairauksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää eri VEGF-kasvutekijägeenien toimintaa hoidollisessa mielessä sekä diabetekseen liittyvässä valtimonkovettumataudissa.

Eri kasvutekijägeenejä (VEGF-A, -B, -C, -D ja PLGF-2) annosteltiin adenovirus-geeninkuljettimen avulla kanin kaulavaltimon ympärille asetettuun säiliöön. Voitiin todeta, että kaikki VEGF-alatyypit lisäsivät uudisverisuonien kasvua hapenpuutteesta kärsivässä kudoksessa. Toisaalta joillakin kasvutekijätyypeillä oli taipumusta lisätä myös verisuonen seinämän lihassolujen kasvua ja tulehdussolujen määrää. Antamalla liukoista kasvutekijän reseptoria voitiin verisuonien kiihtynyt kasvu estää.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että diabeteksessa verisuonien kasvu on tietyissä elimissä kiihtynyt, ja on todettu myös, että verisuonen kasvutekijägeenien toiminta diabeteksessa on lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää kasvutekijägeenien esiintymistä nimenomaan diabetesta ja korkeaa veren kolesterolipitoisuutta sairastavilla kaniineilla. Voitiin todeta, että näillä eläimillä verisuonien valtimonkovettumatauti oli lisääntynyt ja verisuonissa voitiin todeta lisääntynyt kasvutekijägeenien toiminta ja tulehdusreaktio. Valtimoahtautumissa, joissa kasvutekijätoiminta oli kiihtynyt, nähtiin myös lisääntynyt verisuonitus.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että verisuonen kasvutekijägeenit ohjaavat uusien verisuonien kasvua ja antamalla tällaista geeniä verisuonialueelle voidaan lisätä uudissuonitusta hoidollisessa tarkoituksessa esimerkiksi hapen puutteesta kärsivissä kudoksissa. Joidenkin VEGF-alatyyppien käyttöön voi liittyä verisuonen seinämän lihassolujen kasvua ja tulehdusreaktiota. Toisaalta voitiin myös todeta, että diabetekseen liittyy kiihtynyt valtimoiden kovettuminen ja tiettyjen VEGF-alatyyppien kohonnut pitoisuus. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä geenihoitoa verisuonisairauksiin ja diabetekseen.

http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0604-0hroy.htm

Dihydropyridiinijohdokset uusina geenin kuljettimina

2008-04-21T12:18:00.001+03:00

Dihydropyridiinijohdokset uusina geenin kuljettimina

Jokaisen ihmisen elimistössä on ainutlaatuinen genomi, joka periytyy molemmista vanhemmista. Geenit sisältävät koodin eli rakennusohjeen proteiinien tuottamiseksi, jotka varsinaisesti vaikuttavat ja säätelevät solun ja edelleen elimistön toimintaa. Joskus geenin toiminta voi häiriintyä, minkä seurauksena tiettyä proteiinia tai proteiineja tuotetaan joko liian vähän tai liian paljon. Useimmiten solu itse kykenee korjaamaan häiriön, mutta joissakin tapauksissa muutokset geenien ilmenemisessä ja proteiinien tuotannossa voivat johtaa sairauksiin.

Perinteisillä lääkeaineilla vaikutetaan proteiinien toimintaan, mutta geenihoidossa proteiinin vajaatuotanto korjataan annostelemalla proteiinia tuottava geeni kohdekudokseen. Koska useimpien sairauksien taustalta uskotaan löytyvän geneettinen häiriö, geenilääkkeillä uskotaankin olevan suuri merkitys tulevaisuudessa useiden vakavien tautien hoidossa.

Geenien siirto soluihin ja elimistöön ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Geeninsiirrossa eli transfektioissa käytettävän DNA:n molekyylipaino on miljoonia. Lisäksi DNA on negatiivisesti varautunut, eikä se läpäise biologisia membraaneita riittävästi. Tästä syystä DNA:n tehokkaaseen siirrostukseen tarvitaan kuljettimia, jotka pakkaavat, suojaavat ja kuljettavat sen kohdekudoksen soluihin ja edelleen solujen tumaan saakka.

DNA:n kuljettamiseen käytetään enimmäkseen viruspohjaisia vektoreita, koska ne ovat tehokkaita. Viruspohjaisten kuljettimien käyttöön liittyy kuitenkin paljon ratkaisemattomia ongelmia, kuten esimerkiksi toistuvan annostelun aiheuttava immunologisuus, mahdollinen onkogeenisyys sekä laajamittainen tuotanto.

Synteettiset geeninsiirtäjät kuten polymeerit ja liposomit eivät ole tehokkuudeltaan virusvektoreiden veroisia, mutta ne ovat melko turvallisia ja helppoja tuottaa suuressakin mittakaavassa. Synteettisten geeninsiirtäjien soveltamista geenihoidossa rajoittaa kuitenkin niiden tehottomuus in vivo. Siksi uusille entistä tehokkaammille ja turvallisille synteettisten geeninsiirtäjien kehittämiselle on olemassa suuri tarve.

Tässä väitöskirjatyössä seulottiin yli 50 uutta amfifiilistä dihydropyridiiniä mahdollisina geenikuljettimina in vitro ja in vivo. Nämä dihydropyridiinit syntetisoitiin Latvian orgaanisen synteesin instituutissa Riikassa. Väitöskirjassa tutkittiin yhdisteiden fysikaalisia ja kemiallisia, sekä biologisia ominaisuuksia ja niiden muutoksia molekyylien kemiallisen rakenteen muuttuessa.

Useat tutkituista yhdisteistä muodostivat komplekseja plasmidi DNA:n kanssa. Osa yhdisteistä osoittautui vähintään yhtä tehokkaaksi ja tehokkaammaksi kuin parhaat kaupalliset kationiset liposomit geeninsiirtäjinä soluviljelmissä. Lisäksi tutkitut yhdisteet olivat huomattavasti paremmin siedettyjä soluissa kuin kationiset liposomit. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin myös, miten solun sisäiset ja ulkopuoliset tekijät vaikuttavat geeninsiirron tehokkuuteen.

Turvallinen ja tehokas synteettinen geeninsiirron kuljettaja on geenihoidon tärkein edellytys. Geeninsiirron mekanismien syvällisempi ymmärtäminen mahdollistaa tehokkaampien geeninkuljettimien kehittämisen.

http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0410-2zhyvonen.htm

Pahanlaatuisen gliooman geeniterapia

2008-04-21T12:17:00.001+03:00

Pahanlaatuisen gliooman geeniterapia

Glioomat ovat aivojen tukisolujen kasvaimia, joita vuosittain todetaan Suomessa runsaat 300. Aikuisten glioomista pahanlaatuisia eli syöpäkasvaimia (luokkaa III ja IV) on yli puolet. Pahanlaatuisen gliooman hoitona on leikkaus, sädehoito ja solunsalpaaja-lääkehoito. Huolimatta näiden hoitojen aggressiivisuudesta ja kehityksestä tätä vaikeaa sairautta sairastavan potilaan ennuste on huono. Hänen keskimääräinen elinaikansa on 1-2 vuotta taudin toteamisen jälkeen. Tämän vuoksi uusia hoitovaihtoehtoja tarvitaan hoitotulosten parantamiseksi. Viime vuosien aikana geeniterapia on osoittautunut yhdeksi lupaavaksi pahanlaatuisten glioomien hoitomuodoksi.

Adenovirusvälitteisessä geeniterapiassa adenoviruskuljettimen avulla syöpäsoluun kuljetetaan hoitogeeni, tymidiinikinaasigeeni. Siirretyn geenin avulla solu tuottaa tymidiinikinaasientsyymiä, joka muuttaa elimistöön lääkkeenä saatetun viruslääkkeen, gansikloviirin syöpäsoluja tappavaksi yhdisteeksi. Yksittäin tymidiinikinaasi tai gansikloviiri ovat solulle vaarattomia, mutta yhdessä ne aiheuttavat kohdesolun tuhoutumisen. Geeniterapia toteutetaan kasvaimen leikkauksen yhteydessä. Geeniterapian turvallisuutta ja tehoa tutkittaessa käytetään merkkigeeninä beeta-galaktosidaasigeeniä, jonka värjäytymisominaisuuksien avulla voidaan havaita geenin siirtyminen kohdesolukkoon.

Väitöskirjatyössä adenovirusvälitteistä tymidiinikinaasigeeninsiirron ja gansikloviirilääke-hoidon tehoa tutkittiin potilailla, joilla oli todettu pahanlaatuinen gliooma. Tutkimuksessa hoitoryhmässä oli 17 pahanlaatuista aivokasvainta sairastavaa potilasta, joiden aivokasvainleikkauksen yhteydessä leikkausonteloon ruiskutettiin geeniliuosta ja tämän jälkeen potilaat saivat gansikloviirilääkehoidon. 19 kontrolliryhmän potilaiden kasvaimet leikattiin, mutta geeniterapiaa ei annettu. Jos kasvain todettiin ensimmäistä kertaa, potilaille toteutettiin myös kasvainalueen sädehoito 6 viikon hoitojaksona.

Tulosten mukaan geeniterapia oli turvallista ja haittavaikutuksia todettiin potilailla vain vähän. Hoitoryhmän potilaiden elossaoloajan keskiarvo oli 70,6 viikkoa ja kontrolliryhmän potilaiden 39,0 viikkoa. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Geenihoito oli siis tehokas ja tämän tutkimuksen perusteella adenovirusvälitteinen geeniterapia on lupaava pahanlaatuisten glioomien hoitomenetelmä. Tämän syksyllä 2004 julkaistun tutkimuksen tuloksen perusteella toteutetaan uusi, laajempi, samantyyppinen hoitotutkimus, johon osallistuu useita tutkimusryhmiä ja potilaita Euroopassa.

Ennen potilailla toteutettua tutkimusta adenovirusvälitteisen tymidiinikinaasigeenin ja gansikloviirilääkkeen hoitotehoa ja turvallisuutta tutkittiin rotan pahanlaatuisen gliooman hoidossa. Tulosten mukaan kolmena peräkkäisenä päivänä annetun geeniterapian jälkeen koe-eläimet elivät pidempään kuin vain yhtenä päivänä annetun geeniterapian jälkeen. Onnistuneen geeniterapian jälkeen noin 20 % koe-eläimistä eli yli puoli vuotta ja niillä ei todettu enää aivokasvainta. Elimistön puolustusjärjestelmää aktivoivan monosyytti-makrofaagikasvutekijägeenin siirto ei lisännyt hoidon tehoa. Myöskään geenihoitoon lisätty yksittäinen sädehoitoannos ei parantanut hoidon tehoa tutkitussa koe-eläinmallissa.

Väitöskirjatyön yhdessä osajulkaisussa tutkittiin ja verrattiin bakuloviruskuljettimen välitteistä beeta-galaktosidaasigeeninsiirtoa adenovirusvälitteiseen geeninsiirtoon koe-eläinmallissa rotan aivokudoksessa. Tulosten mukaan bakuloviruskuljettimen avulla geeni siirtyy eri keskushermoston solutyyppeihin kuin adenoviruskuljettimen avulla.

http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0606-7ktyynela.htm

Syövän geenihoidon tehostaminen

2008-04-21T12:16:00.001+03:00

Syöpä on yksi yleisimmistä kuolemaan johtavista taudeista, johon sairastuu vuosittain miljoonia ihmisiä. Syöpä syntyy solujen kontrolloimattomasta kasvusta, mikä on seurausta useista muutoksista yksittäisessä solussa. Syöpäsolujen muutokset johtuvat useista virheistä elintärkeissä säätelyreiteissä.

Syöpää on perinteisesti hoidettu lääkkeillä, leikkauksella ja sädehoidoilla, mutta monissa tapauksissa nämä hoidot eivät kuitenkaan riitä parantamaan pitkälle edennyttä tautia. Viime aikainen kehitys biologian, biokemian ja lääketieteen aloilla on mahdollistanut uusien menetelmien kehittämisen syövän hoitoon. Etenkin geeniterapiasta toivotaan tehokasta ja täsmällistä hoitomuotoa moniin syöpätauteihin.

Koska geeniterapia on vielä kokeellinen hoitomuoto, tarvitaan aktiivista tutkimusta tällä saralla. Geeniterapiassa syöpäsoluihin siirretään hoitogeeni, jolla korvataan solujen omia viallisia syöpää aiheuttavia geenejä. Syöpä on kuitenkin monien geenivirheiden ja ympäristötekijöiden summa, eikä ole olemassa yhtä geeniä, joka kaikissa tapauksissa voisi parantaa syövän. Hoitogeeninä voidaankin käyttää myös geeniä, joka tekee solut haavoittuvaisiksi tietyille lääkeaineille. Hoitogeenin siirtämisen jälkeen aloitetulla lääkehoidolla voidaan näin tuhota kasvainkudos, tätä geeniterapia muotoa kutsutaan nimellä itsemurhageeniterapia.

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli löytää keinoja tehostaa syövän itsemurhageeniterapiaa. Tutkimuksen tuloksena voitiin ensimmäistä kertaa osoittaa polyamiinien puutoksen tehostavan ko. geeniterapiaa. Polyamiinit ovat pieniä hiiliyhdisteitä, joita esiintyy kaikissa nisäkässoluissa. Niiden tehtävät ovat hyvin moninaiset, mutta liittyvät läheisesti solujen kasvuun ja jakautumiseen.

Monissa kasvaimissa onkin havaittu kohonneita polyamiinipitoisuuksia, mikä on seurausta kudoksen nopeasta jakautumisesta. Jo useita vuosi sitten uskottiin polyamiineista löytyvän vastaus syövän parantamiseen. Yksi tutkituimmista yhdisteistä, joka inhiboi polyamiinien biosyntesiä ja sitä kautta hidastaa solujen jakautumista, on ollut difluoro-metyyliornitiini (DFMO). Itsemurhageeniterapian tehostuminen DFMO:n vaikutuksesta oli seurausta solunsisäisten polyamiinitasojen muutoksesta yhdessä solusyklijakaumien muutokseen.

Eläinmallit ovat keskeisessä asemassa tehtäessä biolääketieteellistä tutkimusta. Myös tässä tutkimuksessa jouduimme selvittämään erilaisten eläinmallien sopivuutta kyseisen hoitomuodon testaukseen. Valitsemassamme eläinmallissa geeniterapian ja polyamiinien puutoksen yhteisvaikutus oli merkittävästi tehokkaampi syövän hoitomuoto kuin kumpikaan hoito yksin.

http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-781-399-6twahlfors.htm

Bakulovirusten muokkaaminen geeniterapiaa varten - virukset näkyviin elimistössä uusin menetelmin

2008-04-21T12:15:00.000+03:00

Bakulovirusten muokkaaminen geeniterapiaa varten - virukset näkyviin elimistössä uusin menetelmin

Tieto siitä miten geenisiirtoon käytetyt virukset kulkeutuvat elimistössä on oleellista ajatellen niiden käyttöä kliinisessä geeniterapiassa. Bakuloviruksia muokattiin väitöskirjatutkimuksessa siten, että niiden kulkeutuminen elimistössä voitiin ensimmäisenä maailmassa kuvantaa myös sairaaloista tutulla magneettiresonanssikuvannuksella. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia erilaisten geeniterapiasovellutusten kehittämiseen ja virusten tarkkaan kuvantamiseen hoidon aikana.

Geeniterapian ollessa vielä pitkälti kokeellinen hoitomuoto tarvitaan sekä tutkimusta lääkkeinä käytettävien virusten kehittämiseksi että lisätietoa niiden käyttäytymisestä elimistössä. Työn tavoitteena oli luoda bakuloviruksesta työkalu, jonka avulla voidaan kehittää uusia menetelmiä virusten kohdentamiseksi ja kuvantamiseksi. Bakulovirukset ovat joukko kaikkialle levinneitä viruksia, jotka infektoivat hyvin rajatusti selkärangattomia, mutta ovat turvallisia nisäkkäille. Bakulovirusten turvallisuus, kyky kantaa suuriakin hoitogeenejä sekä nopea valmistus ovat johtaneet kiinnostukseen käyttää viruksia myös terapeuttiseen geeninsiirtoon.

Väitöskirjatyössä yhdistettiin geneettisellä fuusiolla avidiini ja bakuloviruksen luontainen gp64-pintaproteiini. Näin saatiin aikaiseksi monipuolinen geeninsiirtotyökalu, joka avidiinin ja biotiinin välisen tiukan sidoksen avulla voitiin päällystää erilaisilla biotiiniin kiinnitetyillä aineilla. Solumaljalla kyettiin voimakkaiden magneettien avulla ohjaamaan hyvin pieniin rautapalloihin sidottuja viruksia haluttuihin kohtiin.

Magneettiresonanssikuvantamisella on aikaisemmin voitu kuvantaa viruksen merkkigeenin ilmenemistä elimistössä, mutta nyt liittämällä hyvin pieniä rautapalloja viruksen pintaan kyettiin ensimmäistä kertaa kuvantamaan varsinaisten virusten kertyminen rotan selkäydinnestettä aivoihin tuottavaan choroid plexus- solukkoon. Virukset kyettiin havaitsemaan selkeästi kohdesoluissa lähes kaksi viikkoa annostelun jälkeen ja samoista soluista kyettiin paikantamaan sekä viruksen merkkigeeni että kuvantamisessa käytetyt rautapallot. Tämä osoitti myös mahdolliseksi viruksen käyttämisen muunkinlaisen hyötykuorman kuin perinteisen siirtogeenin kuljettamiseen kohdesolukkoon. Kehitetyllä metodilla saatetaan jatkossa kyetä kuvantamaan potilaille annostellun geeniterapiaviruksen tarkka sijainti kohdekudoksessa ja hoitovaste samalla laitteistolla.

Väitöskirjatyössä sidottiin myös radioaktiivisia merkkiaineita viruksen pintaan ja tarkasteltiin viruksen kulkeutumista ja kertymistä elimistössä erilaisten antotapojen jälkeen. Tässä työssä viruksen kuvantamiseen käytettiin taso- ja kolmiulotteisesta isotooppikuvantamista yhdistettynä röntgenkuvaan kuluneen ajan suhteen (SPECT/CT). Tuloksena saatiin runsaasti uutta tietoa erilaisten antotapojen vaikutuksesta viruksen kulkeutumiseen elimistössä.

Väitöstyössä kehitetyt uudet virukset ja menetelmät auttavat kehittämään bakulovirusta kohti kliinisiä hoitokokeita, mutta tulokset ovat sovellettavissa myös muihin geeniterapiavektoreihin.

http://www.uku.fi/vaitokset/2006/ISBN951-27-0605-9jraty.htm

Geenihoitoa nanopartikkeleilla

2008-04-21T12:14:00.001+03:00

Geenihoitoa nanopartikkeleilla

Geenien kuljettaminen soluihin ja siellä toimintakykyisinä tumaan on oleellinen osa geenihoitoa. Geenejä ei voida kuljettaa soluihin sellaisenaan. Kuljetukseen tarvitaan joko muokattuja viruksia tai nanopartikkeleita. Väitöskirjassa selvitettiin polymeeripohjaisten, DNA:n kanssa nanopartikkeleita muodostavien, geenin kantajien soveltuvuutta geenihoitoon ja solujen kasvuvaiheen merkitystä geenien kuljettamisessa jakautuviin soluihin. Kuljettimet pakkaavat, suojaavat ja kuljettavat geenin kohdekudoksen soluihin.
Geenihoidon periaate

Geeninhoidon periaate on yksinkertainen: solujen tumaan viedään toimintakykyinen geeni, joka voi toimia erillisenä yksikkönä (episomi) kromosomaalisen DNA:n rinnalla tai joissain tapauksissa se voi liittyä kromosomaaliseen DNA:han ja toimia sen osana. Viallisen geenin toimintaa voidaan myös hiljentää, jotta virheellisen proteiinin tuotto estyy. Geenin suora korjaaminen on nykyisin vielä vaikeaa. Proteiinit ovat biologisen elämän rakennusaineita, jotka säätelevät elintoimintoja, ja joiden tuottoa geenit säätelevät. Geenejä tai sen osia voidaan siis käyttää lääkkeenä korjaamaan puuttuvaa tai estämään virheellisen proteiinin tuottoa.
Polymeeriset nanopartikkelit vaihtoehtona viruksille

Nanopartikkeleita on kehitetty vaihtoehdoksi viruksille, jotka eivät aina ole turvallisia hoidettaville potilaille. Useimpien geeninkuljettimien ongelmana on kuitenkin heikko teho. Geenit pystytään pakkaamaan pieneksi partikkeliksi, jonka solut ottavat tehokkaasti sisään, mutta uuden proteiinin tuotto jää usein liian alhaiseksi. Tutkimme tässä väitöstyössä yli 80 kantajayhdisteen ominaisuuksia ja geeninsiirron tehokkuutta. Monien yhdisteiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet (DNA:n pakkaaminen, kuljetin/DNA partikkelien koko ja pintavaraus) olivat geeninsiirrolle suotuisia ja niistä useat myös otettiin tehokkaasti soluihin, mutta biologinen aktiivisuus proteiinin tuoton osalta jäi heikoksi. Työssä osoitettiin, että siirretyn geenin aktiivisuus tumassa on keskeinen nanopartikkelivälitteisen geenihoidon tehokkuutta heikentävä tekijä.
Geeninsiirron kohdentaminen

Solunjakautuminen on yleensä hyvin kontrolloitua, mutta esim. syöväksi muuttuneiden solujen taustalla on solunjakautumista hillitsevien mekanismien pettäminen, mistä seuraa solujen kontrolloimaton jakautuminen. Tutkimuksissamme havaitsimme, että geeninsiirron tehokkuus soluihin vaihtelee jakautumissyklin eri vaiheissa. Tästä syystä geeninsiirron kohdentaminen tietyn vaiheen soluihin, esim. solun kasvua estävien geenien siirtäminen DNA synteesivaiheen soluihin, voisi sekä parantaa ei-virus-välitteisen geeninsiirron tehoa että vähentää haittavaikutuksia soluille.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja A. Farmaseuttiset tieteet. ISBN 978-951-27-0840-6. ISBN. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

http://www.uku.fi/vaitokset/2007/ISBN978-951-27-0840-6mmannisto.htm

Geeninsiirron tehokkuuden esteet ja uusien menetelmien testaus syövän geenihoidossa

2008-04-21T12:13:00.001+03:00

Geeninsiirron tehokkuuden esteet ja uusien menetelmien testaus syövän geenihoidossa

Hallitsemattomasti jakautuvien syöpäsolujen tuhoaminen soluun siirretyn geneettisen materiaalin avulla eli geenihoito on lupaava hoitomuoto monenlaisiin eri syöpätyyppeihin. Geneettinen materiaali kuljetetaan kohdesoluun kantajan avulla, joka voi olla esimerkiksi vaarattomaksi muokattu virus tai liposomi.

Yksi tutkituimmista syövän geenihoitomenetelmistä on niin sanottu itsemurhageeniterapia, joka perustuu itsemurhageenin ilmentävän proteiinin kykyyn muuttaa myrkytön aihiolääke muotoon, joka tuhoaa solut. Useissa kliinisissä syövän geenihoitokokeissa on noussut esiin, että alhainen geeninsiirtotehokkuus on merkittävä ongelma hoidon onnistumisen kannalta.

Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli selvittää tekijöitä, jotka voisivat vaikuttaa heikentävästi virus- ja ei-virusvälitteisen geeninsiirron tehokkuuteen sekä kehittää menetelmiä, joilla tehostetaan viruspohjaisten geenikuljettimien tehokkuutta muokkaamalla itse kuljetinta tai siirrettävää hoidollista geeniä.

Tyypin I interferonit ovat elimistön omien solujen tuottamia proteiineja, joilla on tärkeä merkitys virusten torjunnassa. Koska useimmat geenikuljettimet pohjautuvat viruksiin tai sisältävät geneettistä materiaalia muussa muodossa (plasmidi DNA:ta tai RNA:ta joka myös voi aktivoida tyypin I interferonivasteen), selvitimme kykenevätkö yleisesti käytetyt geeninsiirtomenetelmät aktivoimaan kyseistä puolustusmekanismia.

Tutkimuksessa havaittiin, että useat tunnetut viruspohjaiset kuljettimet eivät aktivoineet tyypin I interferonivastetta erilaisissa viljellyissä syöpäsolulinjoissa. Plasmidi DNA:n tai eri RNA-lajien kuljettaminen soluun ei-virusvälitteisin menetelmin puolestaan aiheutti pääsääntöisesti vasteen sekä viljellyissä syöpäsoluissa että normaaleissa ihmisen soluissa.

Geeninsiirron tehokkuutta syöpäsoluihin pyrittiin parantamaan HI-viruksesta tai banaanikärpäsestä peräisin olevien solukalvoa läpäisevien peptidien avulla. Viruskuljettimien päällystäminen kyseisillä peptideillä tehosti merkittävästi niiden kykyä viedä merkkigeeni kohdesoluun. Peptidien vaikutus geeninsiirtotehokkuuteen oli kuitenkin samaa luokkaa, kuin yleisesti käytetyillä geenisiirtoa lisäävillä yhdisteillä, joiden valmistaminen on huomattavasti edullisempaa kuin peptidien.

Eräs tärkeä ominaisuus syövän itsemurhageenihoidossa on, että hoitogeeniä ilmentäviä soluja ympäröiviä syöpäsoluja kuolee, vaikka ne eivät itse ilmennä hoidollista geeniä. Pyrimme lisäämään tätä ei-hoidollista geeniä sisältävien syöpäsolujen tuhoutumista liittämällä hoidolliseen geeniin HI-viruksesta peräisin olevan solukalvoa läpäisevän peptidin. Sen avulla hoidollinen proteiini pystyisi leviämään sitä ilmentävästä solusta ympäröiviin soluihin tehostaen solukuolemaa.

Emme havainneet peptidin sisältävän hoidollisen proteiinin leviämistä solusta soluun, mutta kuitenkin kyseinen muokkaus lisäsi itsemurhageenihoidon aiheuttamaa solukuolemaa joissain tutkimissamme viljellyissä syöpäsolulinjoissa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I.Virtanen -instituutti. ISBN 978-951-27-0613-6. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
Outi Rautsi
A.I.Virtanen -instituutti, Kuopion yliopisto
puh. (017) 16 3790
sähköposti: outi.rautsi@uku.fi

http://www.uku.fi/vaitokset/2007/ISBN978-951-27-0613-6orautsi.htm

Geeni- ja viroterapiasta apua keuhkosyövälle?

2008-04-21T12:12:00.000+03:00

Geeni- ja viroterapiastako uusi hoitomuoto keuhkosyövälle?

Väitöskirjatyössä testattiin kahta uutta kokeellista hoitomuotoa ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitomenetelmäksi erilaisissa keuhkokasvainmalleissa. Tutkimus on hyvin merkityksellinen, sillä keuhkosyöpä on yksi vakavimmista syöpätyypeistä aiheuttaen eniten syöpäkuolemia maailmassa. Nykyisten hoitojen puitteissa ennusteet keuhkosyöpään sairastuneille ovat todella huonot, vain 15 % elää yli viisi vuotta taudin toteamisen jälkeen. Huonon ennusteen syitä ovat taudin varhaisvaiheen oireettomuus ja tästä johtuva taudin myöhäinen diagnosointi. Usein keuhkosyöpä onkin jo ehtinyt muodostaa etäpesäkkeitä, ja näin ollen sairauden hoito nykymenetelmillä on hyvin haastavaa ja jää pääasiallisesti oireita helpottavaksi.

Vanhojen hoitomuotojen rinnalle on syntynyt joukko uusia kokeellisia hoitomuotoja, joissa pyritään tehokkaampaan hoitovasteen saavuttamiseen kohdentamalla hoito syöpäkasvaimeen. Tällöin sivuvaikutukset terveessä kudoksessa vähenisivät ja syöpäpotilaan elämänlaatu mahdollisesti kohenisi. Geeni- ja viroterapia ovat molemmat uusia kokeellisia syövän hoitomuotoja, ja niiden eri sovellutuksia on testattu kliinisissä kokeissa viime vuosina. Lupaavista tutkimustuloksista huolimatta suurta läpimurtoa ei toistaiseksi ole saavutettu. Tämän hetken geeniterapiatutkimukset ovatkin keskittyneet pääasiallisesti hoidon tehokkuuden ja turvallisuuden lisäämiseen eri tavoin: hoidon paremmalla kohdentamisella, geenikuljettimien paremman ja tehokkaamman tuotannon kehittämisellä sekä käyttämällä lisääntymiskykyisiä viruksia geenikuljettimina.

Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää itsemurhageeniterapian ja Semliki Forest -virukseen (SFV) perustuvan viroterapian soveltuvuutta ihmisen ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoitomenetelmäksi. Itsemurhageeniterapiassa syöpäsoluihin siirretään geeni, jonka koodittama entsyymi muuttaa normaalisti turvallisen aihiolääkkeen toksiseksi tuhoten syöpäsolun. Viroterapiassa taas hyödynnetään viruksen luontaista kykyä lisääntyä syöpäsoluissa, joissa normaalit solujen puolustusmekanismit ovat puutteellisia. Viruksen monistumisen seurauksena syöpäsolu kuolee ja siitä vapautuvat virukset jatkavat uusien syöpäsolujen tuhoamista. Näin hoidon tehokkuus moninkertaistuu.

Molemmat hoitomenetelmät testattiin ensin syöpäsoluviljelmissä edeten monimutkaisempiin tautimalleihin. Olennaisena osana tutkimusta oli kehittää eläinmalli, jossa ihmisen keuhkosyöpä kasvaa hiiren keuhkoissa. Tällainen kasvainmalli muistuttaa ihonalaiskasvainta paremmin todellista keuhkosyöpää, ja täten hoitotestaukset antavat kliinisesti merkityksellisemmän ja todenmukaisemman tuloksen. Koska hiiret, joihin istutetaan ihmisestä peräisin olevia syöpäsoluja, ovat immuunivasteeltaan puutteellisia, testattiin viroterapian tehokkuus myös immuunivasteeltaan normaaleissa eläimissä. Hoitotehoa seurattiin tarkkailemalla kasvaimen koon pienenemistä sekä hoidettujen eläinten elinajan pituutta. Kasvaimen sijainnista riippuen valittiin kuvantamismenetelmäksi magneettikuvaus tai pieneläintietokonetomografia.

Tutkimuksessa osoitettiin, että paikallisesti annosteltuna viroterapia ja itsemurhageeniterapia tuhoavat tehokkaasti syöpäsoluja keuhkosyöpämalleissa. SFV-viroterapian osoitettiin myös pidentävän keuhkosyöpää sairastavien hiirten elinikää kaksinkertaiseksi verrattuna ei-hoidettuihin hiirin. Testattaessa hoitoa systeemisesti annosteltuna (verenkiertoon tai vatsaonteloon) tai immuunivasteeltaan normaalissa eläinmallissa tehokkuus kuitenkin jäi vähäiseksi. Tutkimuksessa todetaan, että immuunivaste on keskeisessä roolissa geeni- ja viroterapiassa. Sen huomioiminen syöpäsolujen tuhoamisessa on hoitovasteen tehon kannalta keskeinen asia. Toisaalta syöpäpotilailla on usein heikentynyt immuunivaste, joten tulokset immuunivasteeltaan puutteellisessa mallissa ovat kuitenkin suuntaa antavia. Jatkotutkimuksissa kannattaneekin keskittyä immuunivasteen roolin selvittämiseen uusissa kokeellisissa hoitomuodoissa ja pyrkiä löytämään mahdollisia hyviä yhdistelmähoitoja.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja G. A.I.Virtanen -instituutti. ISBN 978-951-27-0612-9. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
FM Ann-Marie Määttä
Kuopion yliopisto, A.I.Virtanen -instituutti
puh. (017) 162 092
sähköposti: ann-marie.maatta@uku.fi

http://www.uku.fi/vaitokset/2007/ISBN978-951-27-0612-9ammaatta.htm

Lentiviruksista apua hoitogeenin ilmentymisen säätelyyn

2008-04-21T12:10:00.000+03:00

Lentivirusvälitteinen geeninsiirto mahdollistaa hoitogeenin ilmentymisen säätelyn

Lentivirusvälitteinen geeninsiirto mahdollistaa geenin ilmentymisen säätelyn lääkkeen avulla tai kudoksen oman signaloinnin välittämänä sekä geenien kohdennetun hiljentämisen.

Geeniterapia on osoittautunut lupaavaksi hoitomuodoksi useisiin sekä perinnöllisiin että hankinnallisiin sairauksiin. Sydän- ja verisuonitautien eläinmalleissa on verisuonten kasvutekijägeenien siirroilla saavutettu merkittäviä vaikutuksia, jotka saattavat johtaa uusien hoitojen kehittämiseen.

Terapeuttisten geenien kuljettamiseksi kohdesoluihin käytetään geeninsiirtovektoreita eli kuljettimia. Tällä hetkellä geeniterapian tehokkuutta sekä eläinmalleissa että kliinisissä hoitokokeissa rajoittaa eniten optimaalisen geeninsiirtovektorin puuttuminen. Tehokkaimmiksi geeninsiirtovektoreiksi ovat osoittautuneet muunnellut virukset. Geeninsiirtovektori rakennetaan poistamalla viruksesta sen infektiokykyyn vaikuttavat geenit ja lisäämällä terapeuttinen geeni.

Etenkin geeniterapiahoidoissa, joissa tarvitaan pitkäaikaista terapeuttisen geenin ilmentymistä, on välttämätöntä pystyä säätelemään geenin ilmentymisen tasoa ja tarvittaessa sulkemaan geeni kokonaan. Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin ja sovellettiin lentivirusvektoreita, joilla on kyky integroitua kohdesolun genomiin ja näin ollen saavat aikaan pitkäaikaisen terapeuttisen geenin ilmentymisen. Kyseiset vektorit on muokattu geeniteknologian avulla siten, että niissä on jäljellä ainoastaan välttämättömät geeninsiirtomekanismiin tarvittavat viruksen geneettiset elementit, eikä virusvektorien soluihin kuljettamassa perintöaineksessa ole jäljellä lainkaan viruksen geenejä. Näin on saatu maksimoitua kyseisten vektoreiden turvallisuus.

Väitöskirjatutkimuksessa kehitettiin lentivirusvektori, jonka kuljettaman geenin ilmenemistä voidaan säädellä antibiootin, doksisykliinin, avulla. Soluviljelymalleissa saadut tutkimustulokset osoittivat, että geenin ilmentymisen tasoa pystyttiin hienosäätämään doksisykliinipitoisuuksilla, jotka ovat saavutettavissa annosteltaessa lääkettä suun kautta. Doksisykliinisäädellyn vektorin toimivuus osoitettiin myös rotan aivoissa.

Väitöskirjatyössä käytettiin geenien ilmentymisen säätelyyn myös toista lähestymistapaa, kudoksen patofysiologisen signaloinnin hyödyntämistä. Tutkimuksessa kehitettiin lentivirusvektoreita, joista geenien ilmentyminen käynnistyy soluissa vallitsevan oksidatiivisen stressin seurauksena. Oksidatiivisella stressillä tiedetään olevan haitallisia vaikutuksia useissa sydän- ja verisuonitaudeissa. Tutkimustulosten perusteella oksidatiivista stressiä voidaan hyödyntää geenin ilmentymisen säätelyssä ja näin ollen terapeuttinen geeni ilmentyy kudoksessa tarpeen mukaan.

Väitöskirjatyössä sovellettiin myös RNA-interferenssiä (RNAi). RNAi-mekanismia opittiin hyödyntämään nisäkässolujen geenien ilmentymisen hiljentämisessä 2000-luvulla. Tutkimuksessamme kehitimme RNAi-tekniikkaa hyödyntäen lentivirusvektoreita, joiden osoitimme hiljentävän kohdegeenin ilmentymisen tehokkaasti ja pitkäaikaisesti sekä soluviljelmissä että hiiren aivoissa.

Kantasoluterapian vaikutuksia on tutkittu muun muassa sydäninfarktin jälkeisen sydänlihaksen vajaatoiminnan kehittymisen estämisessä sekä alaraajaiskemian aiheuttaman luurankolihaksen vaurion paranemisen edistämisessä. Väitöskirjatyössä tutkittiin lentivirusvektoreiden soveltuvuutta istukkaverestä peräisin olevien kantasolujen muunteluun ja näiden solujen vaikutuksia hiiren alaraajaiskemiamallissa. Tutkimuksessa lentivirusvektorit osoittautuivat tehokkaiksi geeninsiirtäjiksi istukkaveren kantasoluihin. Tämä ominaisuus on merkittävä, sillä aikaisemmilla vektoreilla ei ole saavutettu lupaavia geeninsiirtotehokkuuksia veren kantasoluihin. Tutkimuksessamme havaitsimme istukkaveren kantasoluilla olevan hiirimallissa luurankolihaksen iskemiavauriosta paranemista edistäviä vaikutuksia. Paranemista edistävä vaikutus oli nähtävissä, vaikka solusiirrännäisen pysyvää liittymistä paranevaan kudokseen ei havaittu. Näin ollen tutkimustulokset viittaavat siihen, että istukkaveren kantasolut edistävät vaurioituneen lihaksen paranemista epäsuoran mekanismin kautta. Kantasoluterapian mahdollisia lihaksen paranemista edistäviä mekanismeja on syytä selvittää jatkotutkimuksilla.

Väitöskirjatutkimuksen tulosten perusteella lentivirusvektorit osoittautuivat erinomaisiksi geeninsiirtovektoreiksi sovelluksiin, joissa tarvitaan mahdollisuutta säädellä geenin ilmentymisen tasoa. Lentivirusvektoreilla on kyky siirtää geenejä tehokkaasti soluihin, joihin geeninsiirto aiemmilla vektoreilla on ollut hankalaa tai mahdotonta, kuten kantasoluihin. Näin ollen lentivirusvektoreilla on potentiaalia erityisesti soluterapiasovelluksissa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Kuopion yliopiston julkaisuja G, A.I.Virtanen Institute for Molecular Sciences. 60, ISBN 978-951-27-0619-8. Sitä voi tilata yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä, sähköposti: yrjo.valtanen@uku.fi tai verkko-osoitteesta http://www.uku.fi/kirjasto/julkaisutoiminta/julkmyyn.shtml

Lisätietoja:
FM Jonna Koponen
A.I. Virtanen -instituutti
Bioteknologian ja molekulaarisen lääketieteen laitos
P. 017 163 685, 050 381 3436
jonna.koponen@uku.fi

http://www.uku.fi/vaitokset/2008/ISBN978-951-27-0619-8jkoponen.htm

Juseliuksen säätiöltä apurahoja geeniterapiatutkimukseen

2008-04-21T12:09:00.001+03:00

Akseli Hemminki ja Seppo Ylä-Herttuala saaneet Juseliuksen säätiöltä tukea geeniterapiatutkimukseen.

http://www.sigridjuselius.fi/wp-content/uploads/2008/04/myonnetyt-2008-till-webben.pdf

Apurahoja geeniterapiaan myönnetty

2008-04-17T15:07:00.000+03:00

"Kaksi muuta huomattavaa 150 000 euron kolmevuotista apurahaa saavat professori Seppo Ylä-Herttuala Kuopiosta ja professori Leena Peltonen-Palotie Helsingistä. Apuraha myönnetään professori Ylä-Herttualan tutkimusryhmälle aiheesta “Paikantuvan geeniterapian soveltaminen sydänsairauksien hoitoon.“"

http://www.sydantutkimussaatio.fi/site/?lan=1&mode=tiedotteet&tiedote_id=113

tervetuloa blogiin

2008-04-10T13:48:00.000+03:00

Tässä blogissa kerrotaan geeniterapian uusimmista kuulumisista ja uusista tuotteista maailmalla.